- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Toukokuu oli ennätyksellisen lämmin ja vähäsateinen (Pohjois-Karjala)
Ennätyksiä rikkoontui keskilämpötilojen, helteiden ja auringonpaisteen osalta.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuun oli Suomen mittaushistorian lämpimin. Koko maan keskilämpötila, 11,6 astetta, ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1963 jopa 0,5 asteella. Toukokuun keskilämpötila Pohjois-Karjalassa oli 4 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi.
Hellepäiviä, jolloin päivän ylin lämpötila on yli 25 astetta, oli maakunnassamme toukokuussa 4-8 päivää. Tyypillisesti hellepäiviä on toukokuussa ainoastaan yksi.
Aurinko paistoi ennätyksellisen paljon maan etelä- ja keskiosassa, joissa paistetunteja kertyi 350-400 tuntia. Tämä on monin paikoin yli 100 tuntia tavanomaista enemmän.
Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalassa puolet normaalista. ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahdella, Koitajoella ja Jänisjoella toukokuun keskimääräinen sademäärä oli 22 mm, kun se tavallisesti on 43 mm.
Maakunnan järvien vedenkorkeudet olivat toukokuun lopussa yleisesti tavanomaista ylempänä. Viinijärven vedenkorkeus oli toukokuun lopussa 22 cm ja Ruunaan 26 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Pielisen vedenkorkeus oli toukokuun lopussa 36 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa ylempänä. Orivesi – Pyhäselän vedenkorkeus oli Arvinsalmen asteikolla mitaten 53 cm tavanomaista ylempänä. Kajoonjärven vedenkorkeus vastaa ajankohdan keskiarvoa.
Suomen ympäristökeskuksessa laaditun ennusteen mukaan Pielisen vedenkorkeus laskee noin 10 cm tämän hetkisestä korkeudesta kesäkuun aikana. Ennusteen mukaan vedenkorkeus pysyy koko kesän tavallista ylempänä.
Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeuden ennustetaan laskevan noin 5 cm heinäkuun alkuun mennessä. Tuolloin Orivesi-Pyhäselän vedenpinta on noin 40 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä.
Jokien virtaamat olivat toukokuussa ajankohtaan nähden suuria. Lieksanjoen, Koitajoen ja Pielisjoen keskivirtaama oli toukokuussa puolitoistakertainen. Pienempien jokien keskivirtaamat vaihtelivat 1,3-2 -kertaisen välillä. Esimerkiksi Saramojoen toukokuun keskivirtaama oli 1,3 -kertainen ja Jänisjoen lähes puolitoistakertainen. Höytiäisen kuukauden keskivirtaama oli Puntarikoskella kaksinkertainen.
Toukokuun lopussa oli pohjavedenkorkeus Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä Kontiolahden Jaamankankaalla ja Ilomantsin Kuuksenvaarassa 10 – 68 cm tavanomaista ylempänä. Ainoastaan Kontiolahden Jakokosken pohjavesiasemalla pohjavedenkorkeus on 20 cm ajankohdan keskiarvoa alempana.
Pintaveden lämpötila oli toukokuun lopussa Pielisellä Nurmeksen laivarannassa 6,9 astetta. Lukema osoittaa pintaveden olevan nelisen astetta tavanomaista viileämpää.
Maakunnan järvien jäänlähtö ajoittui tavanomaiseen ajankohtaan. Orivesi-Pyhäselkä vapautui jäistä 6. päivä toukokuuta, mikä vastaa normaalia ajankohtaa.
Pieliseltä jäät lähtivät 12. päivä toukokuuta, pari päivää keskimääräistä aikaisemmin.
- Tilasto-osa (pdf)
Lisätietoja
Vesitaloussuunnittelija Esa Päivinen, puh. 0295 0926 218, esa.paivinen(at)ely-keskus.fi
- Julkaisupäivä
- 8.6.2018