KLIVA-hankkeessa etsitään työkaluja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen (Pohjalaismaakunnat)
Merenkurkun alueella on käynnistetty yhteistyöhanke KLIVA, jolla halutaan parantaa alueen maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä ilmaston muuttuessa. Ennusteiden mukaan kuivuus ja tulvat lisääntyvät Pohjanmaan ja Västerbottenin alueilla. Sään ääri-ilmiöillä on vaikutusta esimerkiksi vedenlaatuun, mutta myös paikallisiin maa- ja metsätalouden elinkeinoihin.
KLIVA-hankkeella lisätään alueen asukkaiden ja toimijoiden tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. – Hanketta sitovana teemana ovat luonnosta saatavat hyödyt, ns. ekosysteemipalvelut, jotka ylläpitävät alueen elinvoimaa, toteaa hankekoordinaattori Mari Lappalainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta. Osa hyödyistä on näkyviä, kuten marjat ja sienet ja erilaiset luonnon virkistysarvot. Suuri osa ekosysteemipalveluista, kuten vesi- ja ravinnekierto, pysyvät muun toiminnan taustalla ja vähemmän näkyvissä. Kaikkien ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen vaikuttaa kuitenkin luontoon ja mahdollisuuksiin saavuttaa esimerkiksi vesienlaadulle asetetut ympäristötavoitteet.
Maa- ja metsätalous muuttuvassa ilmastossa
KLIVA pyrkii tukemaan toimia, joilla lisätään ilmastonmuutokseen sopeutumista. – Tarkoituksena on, että lisääntyneen tiedon perusteella osataan valita oikea toimenpide oikeaan paikkaan, Lappalainen kertoo. Toimenpiteet liittyvät esimerkiksi vesiensuojeluun, tulvasuunnitteluun, maanparannukseen ja ravinnetasapainoon. Tavoittelemalla luonnollisempaa vesitasetta ja vähäisempää kuormitusta happamilta sulfaattimailta luodaan edellytykset kestävään tuotantoon, luonnon monimuotoisuuteen ja parempaan vesien laatuun.
Keskustelua paikallisten toimijoiden kanssa
Hankkeella lisätään tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista vesitaseeseen, eli alueen vesivirtoihin ja -varastoihin. Hankkeessa halutaan myös lisätä tietoisuutta happamasta maaperästä huuhtoutuvista metalleista. Lisäksi kehitetään osallistava viestintämalli, jolla eri intressiryhmät saadaan mukaan keskusteluun jakamaan kokemuksia ja tietoa. Keskustelulla ehkäistään mahdollisia ristiriitatilanteita.
Hankkeessa käytetään Suomen puolella mallialueena Laihianjokea/Tuovilanjokea, jonka valuma-alueella vesitasetta mallinnetaan ja viestintämallia testataan. Alueen asukkaisiin ollaan yhteydessä hankkeen kuluessa. Rajoja ylittävän yhteistyön sekä tiedon ja kokemusten vaihdon avulla saavutetaan yhteisymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista. – Haluamme valmistautua ilmastonmuutokseen ja säilyttää alueen elinvoimaisena myös tulevaisuudessa, tiivistää Lappalainen.
Pääosin EU-rahoitteisessa (Interreg Botnia-Atlantica) hankkeessa yhteistyön osapuolina ovat Suomesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Åbo Akademi, Geologian tutkimuskeskus, Suomen ympäristökeskus ja Suomen metsäkeskus. Ruotsista mukana ovat Länsstyrelsen i Västerbotten, Linné-universitetet, Sveriges Geologiska Undersökningar ja Skogsstyrelsen Region Nord.
Lisätietoja:
- Hankekoordinaattori Mari Lappalainen, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 027 737
