Perinnemaisemien kartoittajat jälleen maastossa Pohjois-Pohjanmaalla (Pohjois-Pohjanmaa)
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) jatkaa kesällä 2020 perinnebiotooppien maastokartoituksia, jotka päivittävät ja täydentävät 1990-luvulla toteutettua valtakunnallista perinnemaisemainventointia. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on aloittanut hoito- ja kunnostussuunnittelun muutamille kohteille, joille on ehdotettu kartoitusten perusteella hoitotoimia. Kartoitus, kunnostus ja hoitosuunnittelu toteutetaan osana Ympäristöministeriön rahoittamaa HELMI-elinympäristöohjelmaa.
Helmi-elinympäristöohjelmalla on konkreettisia tavoitteita Suomen luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa. Mukaan on valittu luontomme helmiä: monimuotoisuudelle ja uhanalaiselle eliölajistolle oleellisia elinympäristöjä, joiden säilymistä ja laatua toimilla parannetaan. Samalla turvataan luonnon ekosysteemipalveluita, kuten ruokatuotannolle oleellisten pölyttäjien elinvoimaisuutta.
Vuoden 2019 loppuun mennessä on Pohjois-Pohjanmaalla ELY-keskuksen ja Metsähallituksen työnä kartoitettu arvokkaita perinnebiotooppeja noin 110 kohdetta, yhteensä runsaat 4600 hehtaaria etupäässä Perämeren rannikolla.
Tällä hetkellä ELY-keskuksella on maastossa neljä perinnemaisemien kartoittajaa: Koillismaalla, Pyhäjärven seudulla, Kalajokilaaksossa ja rannikolla. Alkukesä on käytetty maastotöiden valmisteluun ja maanomistajien tiedottamiseen. Inventoitavia kohteita on eri puolilla maakuntaa jäljellä noin 140 kappaletta (runsaat 2400 hehtaaria), minkä lisäksi on tiedossa tarkistettavia ja tarvittaessa inventoitavia kohteita lähes 450 kappaletta. Inventoinnit jatkuvat Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa vuoteen 2021.
Maastokäynnillä selvitetään kohteen tila
ELY-keskuksen inventoija ottaa maanomistajaan yhteyttä ennen maastoinventointia. Maanomistaja tai kohteen hoitaja voi halutessaan tulla mukaan maastokäynnille ja saada samalla tietoa kohteesta, kohteelle soveltuvista hoitomuodoista ja hoidon rahoitusmahdollisuuksista. Inventoijat huomioivat työssään THL:n ohjeet koronavirustartunnan ehkäisemiseksi.
Maastokäynnillä kartoitetaan kohteen puusto, kasvillisuus ja maisemalliset arvot sekä selvitetään maanomistajaa haastattelemalla kohteen historiaa ja annetaan ohjeita kohteen hoitamiseen. Erityisesti mielenkiinnon kohteena on perinnemaisemille tyypillinen, mutta harvinaistunut kasvilajisto. Maanomistajan luvalla arvokkaiksi todettujen perinnemaisemien tiedot ja arvoluokka kirjataan ympäristöhallinnon ja Metsähallituksen yhteiseen paikkatietojärjestelmään. Tallennuksen jälkeen maanomistajan on mahdollista saada yhteenvetoraportti kohteen tiedoista. Inventointi ei velvoita maanomistajaa hoitamaan kohdetta, vaikkakin hoito on toki erittäin suositeltavaa.
Perinnebiotoopit ovat jäänteitä vanhasta maataloudesta
Perinnebiotoopit ovat elinympäristöjä, joiden ominaispiirteet ja lajisto ovat kehittyneet pitkään jatkuneen perinteisen maankäytön, kuten laidunnuksen, niiton tai kaskiviljelyn myötä. Perinnebiotoopit jaetaan puustoisiin ja avoimiin luontotyyppeihin, joista puustoisia ovat metsälaitumet ja hakamaat ja avoimia erilaiset niityt ja kedot. Perinnebiotoopit muodostavat yhdessä niihin liittyvän rakennetun ympäristön, kuten vanhojen rakennusten, raunioiden ja riukuaitojen kanssa arvokkaita perinnemaisemia.
Perinnebiotoopit ovat lajistollisesti rikkaimpia luontotyyppejämme ja tärkeitä monimuotoisuuden säilyttämisessä. Kaikki maamme perinnebiotoopit ovat kuitenkin uhanalaisia. Vuoden 2018 luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa perinnebiotooppien 40 luontotyypistä peräti 38 arvioitiin äärimmäisen uhanalaisiksi ja kaksi erittäin uhanalaisiksi. Lajien uhanalaisuus on uudelleen arvioitu vuonna 2019. Suomen kaikista uhanalaisista eliölajeista lähes neljännes elää ensisijaisesti perinnebiotoopeilla
Tietoa arvokkaista kohteista tarvitaan
Perinneympäristöjen harvinaistuessa on tärkeää kerätä tietoa jäljellä olevista arvokkaista kohteista, erityisesti heikentyneistä kohteista, joita olisi mahdollista kunnostaa.
Pohjois-Pohjanmaan rannikolla karjanrehu saatiin merenrantaniityiltä, joista tunnetuimpia olivat valtavat Limingan niityt. Hailuodossa vakiintui omanlaisena niitto- ja laidunnusjärjestelmä, joka hyödynsi tarkoin saaren luonnonvaroja. Sisämaassa niitettiin jokivarsi- ja järvenrantaniittyjä, joita esimerkiksi Pudasjärven suunnalla oli runsaasti. Kuivan maan niityt olivat pieniä ja kivisiä kaskiahojen jäänteitä, ja karja laidunsi metsissä.
Mikäli maanomistajilla on vanha niitty, hakamaa tai metsälaidun, joka kaipaisi tarkempaa selvitystä, ELY-keskuksen inventoijat ottavat mielellään vastaan vinkkejä uusista kohteista.
Perinnemaisemat tarvitsevat hoitoa
Perinnemaisemien säilyminen edellyttää oikeanlaista ja jatkuvaa hoitoa. Umpeenkasvaneitakin kohteita voidaan kunnostaa ja monilla niittykasveilla on maaperässä siemenpankki, jonka avulla ne hoidon alkaessa voivat uudelleen levittäytyä.
Perinnemaisemien hoitoon voi saada rahoitusta ympäristösopimusten kautta. Perinnemaiseman voi myös vuokrata laitumeksi tai muulla tavoin hoidettavaksi. Suomessa ympäristösopimuksilla hoidetaan nykyään noin 30 0000 hehtaaria erilaisia niittyjä, hakamaita ja metsälaitumia. Tavoitteena on kasvattaa hoidettua alaa koko Suomessa 60 000 hehtaariin, jotta perinnemaisemien luontotyypeillä ja niille erikoistuneella lajistolla olisi mahdollisuus säilyä.
HELMI-elinympäristöohjelman tavoitteena on pysäyttää Suomen luonnon köyhtyminen ja kunnostaa vuoden 2023 loppuun mennessä 15 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. Kunnostettaviksi perinnebiotoopeiksi valitaan arvokkaimmat kohteet nyt käynnissä olevan perinnemaisemakartoituksen perusteella.
Lisätietoa:
Maarit Vainio p. 0295 037 007, [email protected]
- Perinnebiotoopit (ymparisto.fi)
- Ympäristösopimukset (ruokavirasto.fi)
- HELMI-elinympäristöohjelma (ym.fi)
- Pohjois-Pohjanmaan kuntakohtaiset kartat