Tutkimus: Maahan muuttaneita aiemmin työllistäneet yritykset ovat alttiimpia palkkaamaan maahanmuuttajan kuin yritykset, joilla ei ole aiempaa kokemusta maahanmuuttajista työntekijöinä (Uusimaa)

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kotona Suomessa -hanke (ESR) on teettänyt valtakunnallisen tutkimuksen työvoimapula-aloilla toimivien työnantajien kokemuksista kohtaanto-ongelmasta sekä niiden näkemyksistä maahanmuuttajien rekrytoimisesta sen ratkaisuna.

Taloustutkimus Oy haastatteli tutkimusta varten 1 009 rakennus-, teollisuus-, kaupan-, palvelu- ja sotealalla toimivan yrityksen rekrytoinneista vastaavaa henkilöä. Puhelinhaastattelut tehtiin tammi-maaliskuussa 2020 ennen koronakriisin alkamista Suomessa.

Valtaosa haastatelluista yrityksistä oli hakenut työntekijöitä viimeisen vuoden aikana. Ainoastaan viidesosalle yrityksistä työpaikkojen täyttäminen oli ollut helppoa. Selvästi yleisin syy rekrytointivaikeuksiin oli ollut osaavien työntekijöiden puute alalla.

Kokemukset maahanmuuttajista vaikuttavat asenteisiin

Työllisyys on yksi maahanmuuttajien kotoutumisen indikaattori. Työllistyminen on myös yksi kotoutumisen tavoitteista. Maahanmuuttajien työllistyminen edellyttää kuitenkin sitä, että työmarkkinat ovat valmiit ottamaan heidät vastaan.

Tutkimuksesta selviää muun muassa, että yritykset palkkaavat ennemmin kantasuomalaisen työttömän työnhakijan kuin maahanmuuttajan samassa tilanteessa. Maahan muuttaneita aiemmin työllistäneet yritykset ovat kuitenkin alttiimpia palkkaamaan työttömänä olevan maahanmuuttajan kuin yritykset, joilla ei ole aiempaa kokemusta maahanmuuttajista työntekijöinä.

Kolmannes yrityksistä: maahanmuuttajilla vaikeuksia sopeutua suomalaiseen työelämään

Noin kolmannes yrityksistä ajattelee, että maahanmuuttajilla on vaikeuksia sopeutua suomalaisen työelämän käytäntöihin. Maahanmuuttajia työllistäneissä yrityksissä ajatellaan näin harvemmin kuin yrityksissä, joilla ei ole kokemusta maahanmuuttajatyöntekijöistä.

Tutkimuksessa ilmeni myös, että puolessa yrityksistä ollaan sitä mieltä, että maahanmuuttajan lähtömaalla on vaikutusta työssä pärjäämiseen. Yritykset palkkaisivat mieluiten työntekijöitä lähialueilta, kuten EU:sta, Virosta ja Pohjoismaista.

Reilu neljännes haastatelluista rekrytoijista nimesi maita tai alueita, joista ei mielellään palkkaisi työntekijöitä. Näissä korostuivat erityisesti Lähi-Idän ja Afrikan maat. Muiden tutkimusten valossa näiltä alueilta muuttaneiden tilanne työmarkkinoilla on heikoin.

Rekrytoijat pitävät kielitaitoa erittäin tärkeänä

Lähes puolet rekrytoinnista vastaavista henkilöistä oli sitä mieltä, että maahanmuuttajan suomen kielen taidon pitäisi olla lähes äidinkielen tasolla, jotta tämä pärjäisi työssä. Niissä yrityksissä, joissa oli kokemusta maahanmuuttajista työntekijöinä, kielitaitovaatimus oli lievempi.

Kaksi kolmesta yrityksestä pitää työaikana toteutettavaa kielikoulutusta toteutuskelpoisena. Kolmannes yrityksistä oli myös valmis osallistumaan koulutuksen kustannuksiin tai maksamaan ne kokonaan. Työnantajien keskuudesta löytyy siis halua taklata rekrytointivaikeuksia työllistämällä myös työnhakijoita, jotka eivät vielä kielitaidon osalta vastaa kaikkia vaatimuksia.

Kotona Suomessa: Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta -tutkimusraportti löytyy kokonaisuudessaan ELY-keskuksen sivuilta:

• Selvitys maahanmuuttajien rekrytoimisesta -tutkimusraportti (pdf)

Lisätiedot

• Ilona Korhonen, Projektipäällikkö, Kotona Suomessa -hanke, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ilona.korhonen(at)ely-keskus.fi, 0295 020 972
• Sakari Sandqvist, Senior Insight Manager, Taloustutkimus, sakari.sandqvist (at)taloustutkimus.fi, 0107585557