Tulevaisuustutkija Olli Hietanen: Tulevaisuus on korvien välissä (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Suuri teknologinen murroskausi on käynnistynyt ja se muuttaa yhteiskuntiamme, kulttuuriamme ja työn tekemisen tapojamme ennennäkemättömillä tavoilla, tiivisti Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen.

Hietanen puhui Tulevaisuuden työt -seminaarissa Kouvolassa 20.5. Seminaarissa pohdittiin, millaisia ovat tulevaisuuden työt erityisesti Kaakkois-Suomen näkökulmasta. Biotalous, peliala ja Venäjä-yhteydet olivat seminaarissa esillä alueen nousevina aloina.

"Erilaisia trendejä voidaan nähdä ja kehityskulkuja kuvata, mutta tulevaisuus on kuitenkin korviemme välissä. Kaikki tilastomme ja laskelmamme perustuvat menneisiin tapahtumiin. Ne eivät suoraan kerro, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Me voimme päättää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu."

"Vaikka tulevaisuus on sekä ihanan että inhottavan vapaa, me harvoin teemme radikaaleja muutoksia. Mukavuudenhalu, laiskuus ja muutoshaluttomuus saavat meidät tekemään sitä samaa kuin ennenkin", muistutti Hietanen.

Sadan katoavan työn tilalle tulee tuhat uutta

Murroksessa helposti korostetaan asioita, jotka häviävät, mutta Hietanen korosti, että tilalle syntyy aina uutta.

"Työ ei lopu. Joitakin ammatteja tai mahdollisesti jopa kokonaisia toimialoja katoaa, mutta sadan kadonneen tilalle syntyy tuhat uutta ammattia ja uusia toimialoja", totesi Hietanen.

"Moni nykyinen kestämättömyyden haaste on nimenomaan julkisin varoin ylläpidetyn hyvinvointivaltion haaste. Mutta samalla kun hyvinvointivaltio heikkenee, niin kansalaisyhteiskunta kasvaa. Vaikka julkiset palvelut voivat vähentyä, niin samaan aikaan työ kolmannella sektorilla sekä myös yrityksissä kasvaa."

Hietasen lisäksi seminaarissa puhui ennakointiasiantuntija Ernesto Hartikainen Sitrasta. Lisäksi toimitusjohtaja Pasi Nurkka Tutkimus- ja analysointikeskuksesta kertoi Venäjän kaupan ja venäläismatkailun tilanteesta, tutkija Melina Maunula Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta kertoi alueen bioliiketoiminnasta, projektipäällikkö Teemu saarelainen Cursor Oy:stä pelialasta ja TKI- koordinaattori Juha Iso-Aho Humanistisesta korkeakoulusta luovan talouden kehitysnäkymistä ja uusista hankkeista.

Haasteet elämänhallinnalle lisääntyvät

Myös ennakointiasiantuntija Ernesto Hartikainen Sitrasta määritteli yhdeksi lähiajan suureksi haasteeksi hyvinvointivaltion uudistumistarpeen.

Uudessa tilanteessa yksilön taidot ja kyvyt korostuvat, ja valinnanvapaus ja muutosten nopeus tuo haasteita elämänhallinnalle. Haasteet elämänhallinnalle näkyvät psyykkisten oireiden lisääntymisenä.

"Kun tuen varassa elävien määrä yhä lisääntyy, haasteena on, miten saada kaikki mukaan. Työn käsitteen ja tekemisen joustavuuden pitää lisääntyä. Muutoksen toteutumiseen tarvitaan kansalaisyhteiskunnan, julkisen sektorin sekä liike-elämän yhteistyötä ja uusia toimintamalleja", Hartikainen totesi.

Järjestelmä pitää sopeuttaa uuteen tilanteeseen

Uusia toimintatapoja ei synny varman päälle pelaamalla, Hartikainen muistutti. Esimerkiksi nuorten työllistymisen edistämisessä ja syrjäytymisen estämisessä ei ole kyse ihmisten sopeuttamisesta järjestelmään vaan järjestelmän sopeuttamisesta uuteen tilanteeseen.

Hartikainen korosti, että muutoksessa on koko yhteiskunta. Siihen, mitä meillä on nyt, ei saisi takertua. Muutoksessa ei ole pelkkä työelämä. Koulujärjestelmämme ei vastaa työelämän tarpeisiin. Julkinen sektori on monta askelta kehitystä jäljessä. Yrittäjyyteen liittyy sitkeitä ennakkoluuloja.

"Epäonnistumisesta on tultava sallittua. Ihmisten ja ideoiden liikkuvuutta julkiselle sektorille pitää lisätä. Erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten osaaminen on nähtävä potentiaalina, esimerkiksi seniorit mentoreina. Yrittäjämäistä asennetta pitää saada lisää."

Peliala kasvaa – koulutuksesta huolehdittava

Niin Hartikainen kuin Hietanenkin totesivat, että apatiasta pitäisi päästä eroon ja politiikkamme pitäisi tähdätä uusiin mahdollisuuksiin tarttumiseen.

Hietanen listasi esityksessään monia kasvavia ja nousevia aloja, joista toimeentulon mahdollisuuksia löytyy tulevaisuudessakin. Kaakkois-Suomessa näitä uusia mahdollisuuksia työhön ja toimeentuloon luovat ainakin peliala ja biotalous.

Projektipäällikkö ja pelialan lehtori Teemu Saarelainen kertoi Tulevaisuuden työt -seminaarissa, että pelialan yrityksiä Kaakkois-Suomessa on runsaat 30 ja määrä kasvaa koko ajan. Yhteensä pelialalla työskentelee Kaakkois-Suomessa noin sata ihmistä."

"Kaakkois-Suomessa kasvu on tasaista ja uusia yrityksiä syntyy. Suuria yrityksiä seudulla on kuitenkin vähän. Kaakkois-Suomen pelialan yritykset ovat jo nyt verkottuneet sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kasvua seudulla rajoittaa alkuvaiheen rahoituksen puute ja pääomasijoitusten vähäisyys", Saarelainen kuvaili.

"Tällä hetkellä seudun oppilaitokset pystyvät vastaamaan alueelliseen kysyntään. Koko Suomen mittakaavassa vallitsee kuitenkin työvoimapula. Koulutuksen laadusta ja riittävyydestä on siis huolehdittava."

Puu- ja metsäalan yrityksillä intoa ja ideoita

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkija Melina Maunula kertoi, että Kaakkois-Suomessa on olemassa olevan metsäteollisuuden ja siihen linkittyvän osaamisen myötä hyvät edellytykset erityisesti puupohjaisiin tuotteisiin perustuvaan bioliiketoimintaan.

"Yrityskenttä on Kaakkois-Suomessa vahvasti tietoinen tulevasta biotaloussiirtymästä. Yritykset ovat halukkaita verkottumaan sekä keskenään että alueen ulkopuolelle muodostaakseen toimivan biotalousklusterin."

Kaakkois-Suomen puu- ja metsäalan yrityksillä on hyödyntämättömiä ideoita ja ne ovat halukkaita kehittämään yhteistyöverkostojaan, korosti Maunula.

Tulevaisuuden työt -seminaarin järjestivät Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Seminaari on osa Kaakkois-Suomen Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen (ELO) -verkoston toimintaa. ELO-verkostoon kuuluu muun muassa yrittäjäjärjestöjä, työntekijäjärjestöjä ja oppilaitoksia sekä seudulliset elinkeinoyhtiöt ja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaliitot.

Seminaariin osallistui yhteensä nelisenkymmentä yrittäjyyteen ohjaavaa tahoa, yrittäjyyskasvatuksen toimijaa sekä eri oppilaitoksissa ura- ja opinto-ohjauksen parissa työskentelevää kuulijaa.

Politiikkamme pitäisi tähdätä uusiin mahdollisuuksiin tarttumiseen
eikä vanhojen ammattien pelastamiseen, sanoi Olli Hietanen
Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.

Ernesto Hartikainen peräänkuulutti enemmän yrittäjämäistä asennetta,
joustavuutta ja yhteistyötä työelämään.

Seminaarin osallistui yrittäjyyteen ohjaavia ja yrittäjyyskasvatuksen toimijoita
sekä eri oppilaitoksissa ura- ja opinto-ohjauksen parissa työskenteleviä.

teksti ja kuvat: Heli Huhtanen