Ympäristövaikutuksia arvioidaan jo kaavoitusvaiheessa (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueidenkäytön ajankohtaispäivät pidettiin molemmissa maakunnissa tammikuun lopulla. Paikalla oli kuntien ja muiden toimijoiden edustajia sekä paikallisia päättäjiä Kouvolassa yli 50 ja Lappeenrannan tilaisuudessa noin 60 henkeä.
Kuvassa oikealla Matti Laitio ympäristöministeriöstä ja vasemmalla alueidenkäyttöpäällikkö Harri Kuivalainen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta
Tilaisuudet avasi ylijohtaja Leena Gunnar. Hän kertoi uudistuvasta EU-rahoituksesta ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toiminnan painopisteistä. Ajankohtaista ovat esimerkiksi viisumivapausselvitys ja pohjoisen kasvukäytävän kehittäminen Oslo–Pietari-akselilla. Mahdollinen viisumivapaus toisi Kaakkois-Suomen alueidenkäyttöön paineita, mutta myös laajempaa kiinnostusta muualta Suomesta.
Aamupäivän 'vieraileva tähti' oli Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Matti Laitio, joka kertoi maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusarvioinnista. Raportti julkistetaan 14.2.2014. Lisätietoja ja laajat selvitysaineistot löytyvät ympäristöministeriön sivuilta: www.ym.fi/maan käyttö ja rakentaminen/lainsäädäntö ja ohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on pääosin yhä toimiva ja moderni laki, vaikka kaikki sen tavoitteet eivät olekaan toteutuneet. Suunnittelujärjestelmän selkeyden vuoksi tulee huolehtia, että jokainen kaavataso toimii MRL:n osoittamassa roolissa ja tarkkuustasolla. Kaavoituksen tulee huomioida ja tunnistaa alueiden erilaisuus ja siitä syntyvät tarpeet. Kaupunkiseuduilla alueidenkäytön ohjauksen ongelmat kiteytyvät valintatilanteissa, joissa koko seudun kehityksen edellyttämä ratkaisu koetaan yksittäisen kunnan edun vastaiseksi.
Tulevassa MRL:n tarkistuksessa maapolitiikka määritettäneen kunnan tehtäväksi yhä selkeämmin ja laajemmin. Myös tulevan kuntauudistuksen vaikutukset alueiden suunnittelun järjestelmään tulee pohtia lakia uudistettaessa.
Vaikutusten arviointi kaavoituksessa
Kaavan toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan jo suunnitteluvaiheessa. Kaavan tehtävä ja tarkoitus määrittävät selvitysten ja vaikutusarviointien laajuuden ja tarkkuuden. Kaavan vaikutusalue voi olla paljon itse suunnittelualuetta laajempi. Usein kaavoissa tulee selvittää ja sovittaa yhteen sovittaa hyvin erilaisia asioita, kuten pohjavedet, luonnonarvot, liikenne, virkistys, terveellisyys, kulttuuriympäristöt ja yhdyskuntarakenne. Vaikutusten arvioinnissa yhteen sovitetaan ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia asioita. Opas löytyy ympäristöministeriön sivuilta (Ajankohtaista/julkaisut/Ympäristöhallinnon ohjeita)
Vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjauksessa Matti Laitio korosti tavoitteellisuutta; millaista palveluverkkoa kuntaan tai alueelle tavoitellaan?
Pohjavesiä ja Naturaa
Insinööri Esa Houni Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta opasti pohjavesialueiden huomioimisesta kaavoja laadittaessa.
Ympäristönsuojelulaissa on ehdoton pohjaveden pilaamiskielto, samoin vaaran aiheuttaminen toisen kiinteistön vedenotolle on kielletty. Myös MRL:n mukaisissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) pohjaveden suojelu on yksi painopiste. Pohjavesien kannalta riskialttiita kaavamerkintöjä voivat olla mm. golfkenttiä sisältävät virkistys- ja urheilualueet (VU), työpaikka-alueet (TP) ja teollisuusalueet (T/TY).
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Tuula Tanska kertoi Natura 2000 –verkostoon kuuluvien alueiden huomioimisesta kaavoituksessa. Jos suunniteltu toiminta todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen luonnonarvoja, on hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan asianmukaisesti arvioitava nämä vaikutukset. Arviointi koskee myös Natura-alueen ulkopuolisia hankkeita, joilla voi olla vaikutuksia Natura-alueella. Suunnitelmaa ei voida hyväksyä, jos ei arviointia ole tehty.
Liikenne- ja tuulivoimamelua sekä hallinnon yhteistyötä
Iltapäivällä pohdittiin meluun liittyviä kaavoituskysymyksiä. Keskeisin melualtistuksen lähde on tie- ja katumelu, josta kertoi Uudenmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Hannu Airola. Hän esitteli viime syksynä julkaistun best practise- tyyppinen oppaan Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa. Oppaan perusajatuksena on: kaavalla voi ehkäistä ennakolta meluongelmien syntymistä tai luoda niitä!
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Asta Asikainen jatkoi meluteemasta otsikolla tuulivoima maankäytön melukysymyksenä. Tuulivoimamelun luonne poikkeaa merkittävästi liikennemelusta, ja se koetaan yleensä tätä häiritsevämpänä. Ympäristöministeriö on antanut tuulivoimamelua koskevat suunnitteluohjearvot. Myös tuulivoiman osalta kaavoitus on ensisijainen meluntorjuntakeino. Astan esitykseen liittyen Haminan ympäristöpäällikkö Tapio Glumoff kertoi Mäkelänkankaan tuulivoimapuiston meluongelmista, jotka yllättivät hankkeen kaikki osapuolet.
Iltapäivän päätteeksi lakimies Pekka Kosunen kertoi ELY-keskuksen ja kuntien yhteistyöstä. Näkökulmana olivat lähinnä MRL:n mukaiset kaava- ja lupamenettelyt. Tärkeää on mm. päätösten perusteleminen.
Lisäksi insinööri Juha Skippari loi katsauksen haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämiseen ja kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn tilanteeseen. Matkan varrella keskusteltiin puheenjohtajan, alueidenkäyttöpäällikkö Harri Kuivalaisen, johdolla esiin nousseista kysymyksistä.
Linkki tapahtumakalenteriin jossa esitykset ja Linkkilista, josta löytyy aiheeseen liittyvää materiaalia