Pohjavesialueen rakennetta tutkittiin Rovaniemen Kolpeneenharjulla (Lapin ELY-keskus)

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) vuosina 2013–2015 toteuttama hanke "Rovaniemen Kolpeneenharjun rakenneselvitys" on valmistunut. Hanke toteutettiin EU:n aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamana yhteistyössä Rovaniemen kaupungin, Napapiirin veden ja Lapin ELY-keskuksen kanssa. Toteuttajatahona oli Geologian tutkimuskeskus yhdessä ostopalveluiden tuottajien kanssa.

Selvityksen kohteena oli Rovaniemen kaupunkikeskustan kaakkoispuolella sijaitseva Kolpeneen pohjavesialue, joka on tärkeä varavedenottamopaikka Rovaniemen kaupungille. Alueen tarkempi tutkiminen oli tarpeen muun muassa pohjavesialueella olevien riskitoimintojen ja kaavoituspaineiden vuoksi. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään mm. Kolpeneen alueen pohjavedenpinnan tasoa ja virtaussuuntia sekä kallionpinnan korkokuvaa. Lisäksi yhtenä erityistavoitteena oli tarkastella pohjavesialueen nykyistä rajausta.

Pohjatietona tutkimuksissa käytettiin eri tahoilta jo saatavilla olevaa aineistoa, jonka lisäksi uutta tietoa kerättiin käyttäen menetelminä maastokartoituksia, kairauksia ja pohjaveden havaintoputkien asennuksia, painovoimamittauksia, maatutkaluotauksia sekä pohjavedenpinnan korkeushavainnointia. Lisäksi otettiin pohjavesinäytteitä veden laadun selvittämiseksi. Maastotutkimukset toteutettiin pääasiassa vuoden 2014 aikana.

Saatujen tietojen perusteella tutkimusalueelta laadittiin pintamallit kallion- ja pohjavedenpinnan tasoista, joiden perusteella pystyttiin arvioimaan mm. irtomaapeitteen ja pohjavesivyöhykkeen paksuuksia alueella. Tuloksista määritettiin myös pohjaveden päävirtaussuunnat sekä pystyttiin tarkastelemaan alueella vallitsevan maaperän rakennetta ja ominaisuuksia. Lisäksi tarkasteltiin pohjavesialueen nykyisen rajauksen oikeellisuutta ja mahdollisuuksia rajausmuutoksiin.

Selvityksen mukaan Kolpeneenharju on kallion ruhjeeseen syntynyt, noin 6 kilometriä pitkä harjumuodostuma, joka on osa alueen poikki kulkevaa yli 300 kilometriä pitkää luode–kaakko-
suuntaista harjujaksoa. Hyvin vettä läpäiseviä hiekka- ja sorakerroksia on parhaimmillaan yli 40 metrin paksuudelta, ja alueella muodostuukin runsaasti hyvälaatuista pohjavettä. Varsinaisella harjumuodostumalla pohjaveden päävirtaussuunta on länteen kohti Kemijokea.

Kolpeneen pohjavesialueen geologisen rakenneselvityksen tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää alueen maankäytön suunnittelussa, pohjaveden käytön turvaamisessa ja sen suojelussa sekä erilaisessa viranomaistyöskentelyssä. Tuloksia voidaan käyttää myös taustatietona pohjaveden suojelusuunnitelman ja alueellisten virtausmallien laadinnassa.