Suolauksen vaikutusta pohjavesiin seurataan Kaakkois-Suomessa säännöllisesti (Kaakkois-Suomi)
Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue tekee vuosittain kloridiseurantaa, jossa tarkastellaan tiesuolauksen vaikutuksia pohjavesiin. Seurantaan tehdään vedenhankintaa varten tärkeimmillä pohjavesialueilla sekä Etelä- Karjalassa että Kymenlaaksossa.
Valtateiden lähellä pohjavesien laatua seurataan
Pohjavesialueilla sijaitsevien valtateiden läheisyyteen on asennettu pohjaveden havaintoputkia. Pohjaveden laatua seurataan pohjavesiputkista ja vedenottamoilta otetuista vesinäytteistä. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueilla seurattavien pohjavesiputkien määrä on kaikkiaan 77 sekä vedenottamoiden määrä 91. Pohjaveden pinnankorkeudet ja sähkönjohtavuudet mitataan 3-4 kertaa vuodessa, minkä lisäksi pohjaveden kloridipitoisuudet tutkitaan kerran vuodessa otettavin näytteenotoin. Vedenottamoiden pohjaveden kloridipitoisuudet saadaan vesilaitoksilta tai kunnilta.
Kloridipitoisuutta on seurattu entisen Kaakkois-Suomen tiepiirin alueella 1990-luvulta asti.
Paljonko kloridia saa olla vedessä?
Kloridi aiheuttaa suurina määrinä haittaa ihmisen terveydelle (vrt suola). Sosiaali- ja terveysministeriön talousveden laatusuositus kloridille yli 10 m3/vrk tai yli 50 ihmisen tarpeisiin toimittavalle laitokselle on alle 250 mg/l. Pienemmille laitoksille talousveden laatusuositus kloridille on alle 100 mg/l. Korroosion vuoksi kloridipitoisuudet ei saisi nousta yli 25 mg/l, näin vältetään vesijohtojen syöpyminen.
Vuonna 2015 29 seurannassa olleista pohjavesiputkista mitattiin korroosio-ohjearvon 25 mg/l ylittävä kloridipitoisuus.
Suolausta tehdään eniten VT 6:lla
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella tärkeimmät ja siten myös eniten suolattavat tieosuudet ovat VT 6, VT 7 ja VT 15. Suolauksen vaikutukset pohjavesiin ovat merkittävimmät valtatiellä 6:lla, joka kulkee pääosin ensimmäisen Salpauselän pohjavesialueiden päällä.
Suolan käyttö
Kaakkois-Suomessa suolattavia teitä on viime vuonna ollut noin 1000 km. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan tiealueilla käytettiin suolaa yhteensä 6069 tonnia vuonna 2015. Käytetyn kaliumformiaatin määrä Lappeenrannan alueelle oli 9,4 tonnia.
Edellisvuoteen nähden vuonna 2015 kloridipitoisuudet olivat kohonneet seuraavien alueiden pohjavesiputkissa:
Etelä-Karjala
- Luumäki, Taavetti
Kymenlaakso
- Anjalankoski, Kaipiainen
Myös joitakin kaivojen suolaantumisia oli teiden varsilla tapahtunut. Kaivoista on otettu vesinäytteitä ja suolaantumisen syitä on selvitetty. Osalle ELY-keskus myöntää korvauksia kaivojen suolaantumisesta, osalla suolaantumisen tutkinta jatkuu vielä.
Suojaukset
Vedenhankintaa varten tärkeimpien pohjavesialueiden tieosuuksille on rakennettu pohjavesisuojauksia, jotka estävät mm. suolan pääsyn pohjavesiin. Suojaukset ehkäisevät muidenkin liikenteen mukana mahdollisesti kulkeutuvien haitta-aineiden pääsyä pohjavesiin mm. onnettomuustilanteissa.
Kuva: Kaakkois-Suomessa tiealueiden pohjavesisuojauksia on rakennettuna noin 40 km.
