Startup- ja kasvuyrityksillä on haasteita mutta myös mahdollisuuksia Kaakkois-Suomessa (Kaakkois-Suomi)

Tuoreessa katsauksessa on tarkasteltu, miten startup- ja kasvuyritykset toimivat Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. Katsauksen taustana toimii Valtioneuvoston (2016) julkaisu startup-yritysten toimintaedellytyksistä Suomessa.

– Katsauksessa tarkastellaan molempien maakuntien eli Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan heikkouksia ja vahvuuksia kasvuyrittäjyyden näkökulmasta. Fokus on siis yrityskannan kartoituksen sijasta toimintaympäristön tarkastelussa, kertoo ennakointiasiantuntija Heikki Melolinna Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta.

Katsauksessa käsitellään lyhyesti kansainvälistä startup-innostusta ja siinä otetaan kantaa myös startup-kulttuurin lieveilmiöihin. Startup-yritys määritellään uudeksi yritykseksi, joka on alusta asti luotu kasvamaan. Katsauksessa käydään läpi myös kasvuyrityksille suunnattuja julkisia palveluja, kuten esimerkiksi Team Finland -verkoston palveluita.

Metsäteollisuus ja logistiikka kasvuyritysten vetureina Kaakkois-Suomessa

Kymenlaaksossa Kotkan seudulla rakennetaan toimintaedellytyksiä startup-toiminnalle (LevelUp-kiihdyttämö, Datariina, Venture Marina, Ship-festivaali, Ship Disruption Camp). Kymenlaakson heikkoutena Melolinnan mukaan on se, että maakunnassa ei ole yliopistoa.  Kasvuyritykset tarvitsevat usein korkean osaamistason työntekijöitä, ja usein myös yritysten perustajat ovat korkeasti koulutettuja.

– Etelä-Karjalassa LUT-Saimia-kampus ja sen yrityskiihdyttämö Green Campus Open tarjoaa hyvät edellytykset etenkin teollisiin innovaatioihin perustuvalla yritystoiminnalle. Tässä on etuna LUT:n profiloituminen puhtaan energian ja kiertotalouden osaamiskeskukseksi, Melolinna kertoo.

Melolinnan mukaan Kaakkois-Suomi ei pärjää kilpailussa kasvuyrittäjyyden hotspoteille kuten pääkaupunkiseudulle, sillä mittakaavaedut suosivat kasvukeskuksia, jotka houkuttelevat yrityksiä, opiskelijoita ja osaavaa työvoimaa. – Riittävän kapealla profiloitumisella sekä alueellisiin vahvuuksiin panostamisella - Kaakkois-Suomessa erityisesti metsäteollisuus ja logistiikka -  voidaan kuitenkin saavuttaa tuloksia eli synnyttää joitakin kasvuyrityksiä.

– On tärkeää muistaa, että alueella on useita yrityksiä, jotka eivät sovi startup- tai kasvuyrityksen määritelmään mutta jotka tekevät silti hyvää tulosta ja kenties myyvät runsaasti myös ulkomaille, Melolinna toteaa.  – Kasvuyrittäjyyskulttuurin rakentuminen on vuosikymmeniä kestävä prosessi, eli pikavoittoja ei ole luvassa, vaikka tällaista toimintaympäristöä pyrittäisiin rakentamaankin. Kaakkois-Suomessa on edellytyksiä esimerkiksi teollisiin innovaatioihin keskittyville kasvuyrityksille muun muassa LUT:n profiloitumisen takia. Alueen haasteena on heikko yritysilmapiiri sekä muuttotappiotrendi.