Kaakkois-Suomen ympäristöviranhaltijat kokoontuivat Kouvolassa (Kaakkois-Suomi)

Lähes 60 osallistujaa kokoontui 22.11. Kouvolaan ELY-keskuksen järjestämään ympäristöviranhaltijoiden neuvottelupäivään. Jo perinteeksi muodostunut jokavuotinen seminaari koostui jälleen ajankohtaisista valtion ja kuntien ympäristöhallinnon toimintaan ja lainsäädäntöön liittyvistä asioista. Ohjelmassa oli puheenvuoroja ja esityksiä ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Etelä-Suomen aluehallintoviraston, Lappeenrannan kaupungin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijoilta.

Päivän avasi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Leena Gunnar, joka esitteli muun muassa aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten uutta strategiaa. Hiilineutraalius on yksi keskeisistä strategisista painopisteistä.  Hiilineutraaliutta tavoitellaan edistämällä bio- ja kiertotalouden ratkaisuja ja hillitsemällä ilmastonmuutosta ja tukemalla siihen sopeutumista. Strategialla tähdätään myös luonnon monimuotoisuuden ja vesien tilan paranemiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja yhdyskuntien kestävään kehittymiseen.

Hallituksen tavoite: Suomi on hiilineutraali vuonna 2035

Ympäristöministeriön laajan ajankohtaiskatsauksen antoi hallitussihteeri Tia Laine-Ylijoki-Laakso. Hän kertoi, että hallitusohjelmassa on ennätysmäärä ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia ja vaikuttavia tavoitteita. Tavoitteet ovat suuria: Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on pysäytetty ennen vuotta 2030. Rahaa on poikkeuksellisesti tullut asioiden toteuttamiseen useilla eri hallinnonaloilla käytettäväksi.

Lainsäädännössä tapahtuu nyt paljon asioita. Yksi keskeisimmistä paitsi valtion viranomaisia myös kuntia koskevista muutoksista on 1.9.2020 voimaan tulevan yhteensovittamislain täytäntöönpano, ns. yhden luukun periaate. Kuntaviranomainen voi toimia lupaviranomaisen tai yhteen sovittavan viranomaisen roolissa. Uudistus edellyttää toimivia sähköisiä asiointijärjestelmiä ja aktiivista yhteistyöasennetta.

Hiilineutraali Etelä-Karjala

Ilmastokoordinaattori Petri Kero Lappeenrannan kaupungilta koordinoi CANEMURE-hankkeen (Carbon Neutral Municipalities and Regions) alueellista yhteistyöryhmää. Hankkeen kesto ulottuu vuoteen 2024, ja sen päärahoitus tulee EU:n LIFE-ohjelmasta. Etelä-Karjalan yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea hankkeen alueellista toimeenpanoa tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Vuonna 2020 maakunnalle laaditaan kasvihuonekaasujen vähentämisen tiekartta yhteistyössä asukkaiden kanssa.

Lappeenrannassa toteutetaan konkreettisena ilmastonmuutoksen hillintää tukevana osahankkeena innovatiivinen lämpöakku kaukolämpöverkkoon. Akkua ladataan uusiutuvalla sähköllä, ja akusta purettavalla lämmöllä korvataan maakaasua lämpölaitoksella. "Tavoite on, että maaliskuun lopussa akku olisi asennettuna kaukolämpöverkkoon ja hyödynnettävissä", Kero totesi.

Etelä-Karjala sai Suomen ympäristökeskukselta HINKU-maakunnan tunnuksen marraskuussa 2019 ensimmäisenä maakuntana Suomessa Pirkanmaan maakunnan kanssa. Maakunta on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä koko maakunnan tasolla 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

ELY-keskuksen kommenttipuheenvuorossa yli-insinööri Timo Ålander toi tietoa EU-päästövähennysvelvoitteista, Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja -poistumista eri vuosina sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hiilineutraaliuden edistämistavoitteista. Syksyllä 2019 perustettu ilmastotiimi kokoaa tietoa, lisää ilmastotietoisuutta ja edistää vastuualueet ylittävää ilmastotyötä sekä vaikuttaa poikkihallinnollisissa verkostoissa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on vastuutahona tai mukana useissa hankkeissa (BioBAT, CANEMURE, ECOREG ja Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelma).

SYKEllä ja ympäristöhallinnolla on mittavat avoimet ympäristötietovarannot – "Tiedon arvo kasvaa käytössä"

Yksi suosituimmista sivuista syke.fi-palvelussa on www.syke.fi/avointieto. Ryhmäpäällikkö Kaisu Harju SYKEstä kertoi, että SYKEllä ja ympäristöhallinnolla on mittavasti ympäristötietovarantoja – myös ELY-keskusten tuottamaa aineistoa.  Avoimen tietoaineiston lisenssi mahdollistaa datan käyttöä vapaasti kaikin mahdollisin tavoin. Tiedon alkuperäinen lähde ja merkittävät muutokset alkuperäiseen dataan on kerrottava. 

Harjun mukaan usein ihmetellään miksi, avointa tietoa tarjotaan. Tiedon avaaminen helpottaa tiedon hyötykäyttöä, esim. suunnittelua, päätöksentekoa, ympäristön tilan seurantaa, lupien käsittelyä ja opiskelua. Yksi isoimmista aineistoista on paikkatiedot. Erillinen metatietopalvelu auttaa olemassa olevien aineistojen etsinnässä ja aineistojen ominaisuuksien selvittämisessä. Avointa tietoa käyttävät eniten yritykset, yksityishenkilöt ja kunnat. Eniten haetaan tietoa pohjavesistä, vesistötiedoista ja pintaveden laadusta.

ELY-keskuksen ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo
toimi iltapäivän ajan puheenjohtajana. Esitysvuoroon oli tulossa
SYKEn Kaisu Harju.

Iltapäivän antia olivat ajankohtaiset lupa- ja valvonta-asiat

Aluehallintoviraston puheenvuoron piti ympäristöneuvos Harri Majander Etelä-Suomen aluehallintovirastosta. Hän esitteli hallinto-oikeuden ratkaisuja jätteistä sekä ympäristöasioiden sähköistä käsittelyä.

Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemen (vas.) ja vesistöasiantuntija Toni Pöntelinin osuudessa kuultiin vesistöön rakentamisen ja vesialueen täyttöihin liittyvistä valvonta- ja lupa-asioista.

Ylitarkastaja Juha Rantala kertoi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kemikaalivalvonnan pilotista ja huvivenesatamien jätehuoltosuunnitelmista.

Tilannekatsauksen hajajätevesilainsäädäntöön antoi johtava vesitalousasiantuntija Johanna Kallio.

Ajankohtaista pohjavesiasioista (pohjavesialueiden tarkistamisen tilanne, energiakaivot, pohjavesien riskialueet ja tilanluokittelut) oli hydrogeologi Heidi Rautasen esityksen aiheena.

Pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluista kertoi hydrobiologi Taina Ihaksi.

Ympäristönsuojelun valvonnan sähköisen asiointijärjestelmän, YLVAn, asioita valotti kehitysinsinööri Mika Toikka.

MASA-asetuksen (maa-ainesjätteen hyödyntäminen maanrakentamisessa) tilanteesta kertoi ylitarkastaja Kati Häme.

Teksti ja kuvat: Tuija Närhi