Kosteikkoreissu Parkanoon keräsi bussin täyteen vesiensuojelusta kiinnostuneita (Pirkanmaa)
Virkamiehet retkeilivät yhdessä metsänomistajien ja muiden kiinnostuneiden kanssa toukokuun alussa Parkanossa ja tutustuivat erilaisiin metsätalouden vesiensuojelurakenteisiin.
Kuva: Niina Kivioja
- Kun asioita voi havainnoida omin silmin ja saa huippuasiantuntijoilta, kuten dosentti Tero Mustoselta samalla ajankohtaista tietoa asioista, saadaan levitettyä faktaa ja poistettua epätietoisuutta. Vain yhteistyöllä saadaan asioita aikaan, muistuttaa projektiasiantuntija Virve Rinnola Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Kosteikkoreissun Pohjois-Pirkanmaalle järjestivät yhdessä Suomen Metsäkeskuksen Metsäbiotaloutta kestävästi Pirkanmaalla -hanke sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen Yhteistyöllä Ikaalisten reitit kuntoon -hanke.
Tavoitteena oli hakea oppia ja intoa metsätalouden vesiensuojeluun metsäomistajien näkökulmasta
Maastoretkellä vierailtiin toteutetuilla vesiensuojelurakenteilla ja käytiin läpi metsätalouden toimenpiteiden ilmasto- ja vesistövaikutuksia sekä niiden vähentämiskeinoja ja hyviä käytäntöjä. Maanomistajat päättävät maillensa tehtävistä toimista, joten he ovat luonnollisesti avainasemassa, ja heidät pitää ottaa alusta asti mukaan metsätalouden vesiensuojeluun. Kustannustehokkain keino järven tilan parantamiseksi on tehdä yhdessä maanomistajien kanssa monivaikutteista valuma-aluekunnostusta.
Kohteiden esittelijänä ja asiantuntijana toimi dosentti Tero Mustonen, joka on valittu myös YK:n ilmastopaneelin IPCC:n seuraavan, kuudennen raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia, mukautumista ja haavoittuvuuksia käsittelevän luvun pääkirjoittajaksi. Hän on lisäksi myös aktiivinen puheenjohtaja Pro Kuivasjärvi ry:ssä, joka on toteuttanut mittavia kunnostustoimenpiteitä Parkanossa.
Kosteikolla on kolme päätehtävää: se toimii hiilinieluna, parantaa alueen monimuotoisuutta ja toimii tehokkaana vesiensuojelurakenteena. Kosteikossa veden kulkua hidastetaan ja kosteikkorakenne mahdollistaa sen, että kiintoaineet ja ravinteet vajoavat pohjalle. Näin vesi pystyy puhdistumaan parhaimmillaan jopa 70 prosenttisesti.
- Mitä vähemmän ravinteita ja kiintoaineita joutuu järveen, sen paremmin se voi. Järvi on valuma-alueidensa lapsi - järven tila riippuu siitä, miten paljon valuma-alueelta muodostuu kuormitusta, selventää Mustonen.
Kuva: Virve Rinnola
Salojenneva oli retken pääkohde
Kosteikkoreissun ensimmäinen kohde, Salojennevan 30 hehtaarin monitoimialue, sijaitsee Kuivasjärven 16 000 hehtaarin valuma-alueella. Kyseinen alueen kosteikko on seitsemän hehtaarin suuruinen, ja se on vielä tuore, sillä se rakennettiin vasta viime vuonna.
Vielä 2017 vuonna Salojennevalta nostettiin turvetta. Alkujaan alue on ollut suo, jota on ojitettu.
- Kun turvetuotantoyhtiö lopetti toimintansa, osuuskunta Lumimuutos osti alueen ja päätti tehdä siitä vesiensuojelurakenteen. Itsekin olen ollut mukana osuuskunnan toiminnassa, kertoo Mustonen.
Salojennevan alue on suurelta osin valmis, mutta vielä tänä vuonna tehdään toimia, jolla saadaan elinympäristö kahlaajalinnuille optimaalisiksi. Kohdetta myös seurataan usean vuoden ajan aktiivisesti.
- Tällä hetkellä alue on vielä pitkän prosessin alussa, mutta siitä huolimatta esimerkiksi monet vesilinnut ovat ilmestyneet alueelle. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy jatkuvasti, mutta hitaasti. Lopulta vuosikymmenten kuluessa kosteikosta tulee suo erinäisten kehitysvaiheiden jälkeen, Mustonen kertoo.
Toisena kohteena Silomäen kosteikko
Matka jatkui Kuivasjärven lintutornille, jossa sai nauttia hetken rauhaisista maisemista. Tämän jälkeen siirryttiin Kuivasjärven läheisyydessä olevalle Silomäen monitehokosteikolle, jonka taustaa projektipäällikkö Jyri Pääkkönen esitteli.
Silomäen kosteikko toteutettiin maanomistajan, viljelijä Ilkka Silomäen maille vuonna 2016. Vesiensuojelurakenteena kohde on osoittautunut erinomaiseksi. Se ottaa kiinni yläpuolisen osavaluma-alueen ravinnekuormaa. Lisäksi kohteella hyödynnetään luontaista rantaluhtaa tehostamaan päästöjen pysäyttämistä.
Kohteelta toiselle siirtyessä bussissa kuultiin tietoiskuja lukuisista asioista, kuten siitä, miten Suomen Metsäkeskus voi tukea metsänomistajia metsätalouden vesiensuojelussa. Myös ajankohtaisesta vesiensuojelun tehostamisohjelmasta pidettiin tietoisku.
Retkelle osallistujat pitivät päivää onnistuneena
- Kuivasjärven retkipäivä oli hyvä ja kohteet olivat kiinnostavia. Asiat selkenevät kummasti, kun ne näkevät omin silmin, kiittää retkellä mukana ollut Sari Jaakkola.
Entäpä mitä järjestäjätahon edustaja, projektipäällikkö Jyri Pääkkönen koki päivän parhaaksi anniksi?
- Päivän parasta antia oli dosentti, Pro Kuivasjärvi ry:n hallituksen puheenjohtaja Tero Mustosen asiantuntemus ja kokemukset. Erityisesti ajatus siitä, että kaikenlainen väittely ja vastakkainasettelu ovat turhaa, nyt vaan pitää alkaa tehdä asioita. Jutilaa lainatakseni "mennään joukkueena eteenpäin", Pääkkönen kannustaa.
Lisätietoja:
- www.ikaalistenreitti.com ja www.facebook.com/ikaalistenreitti
- https://tieto.pirkanmaa.fi/ikaalinen/
- https://www.metsakeskus.fi/metsabiotaloutta-kestavasti-pirkanmaalla
Virve Rinnola
projektiasiantuntija
Pirkanmaan ELY-keskus