Romuautojen metalli kiertää entistä tarkemmin – kierrätyskoe tuottaa tarkkaa tietoa tilastoja varten
Autojen kierrätysprosessia voi kehua esimerkilliseksi. Romuajoneuvoja koskee tuottajavastuu, ja romutettujen autojen materiaalit hyödynnetään lähes täydellisesti. Kuusakoski Oy, yksi romuajoneuvojen käytännön kierrättäjistä lupaa, että autojen metallit saadaan entistäkin paremmin talteen ja kiertoon uudessa rejektilaitoksessa Heinolassa.
Suomessa on saavutettu hienosti romuajoneuvojen 95 %:n uudelleenkäyttö- ja hyödyntämistavoite, joka perustuu romuajoneuvoista vuonna 2015 annettuun asetukseen. Uudelleenkäyttö- ja hyödyntämisaste oli uusimman tilaston mukaan vuonna 2018 tasan 95 %. Luku sisältää materiaalin hyödyntämisen energiana.
Myös 85 %:n uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteen saavuttaminen on lähellä. Vuonna 2018 romuautojen materiaaleista 83 % päätyi uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Romuajoneuvoja koskee tuottajavastuu, mikä tarkoittaa, että autojen maahantuojat vastaavat käytöstä poistettujen autojen keräämisestä ja kierrättämisestä.
Uusi rejektilaitos tehostaa kierrätystä
Romuautojen materiaaleista noin 75 % on eri metalleja, joten metallien kierrätys on kokonaisuuden kannalta olennainen. Romuajoneuvot ovat tärkeä raaka-aineen lähde esimerkiksi Kuusakoski Oy:lle, joka on yksi romuajoneuvojen tuottajavastuusta huolehtivan Suomen Autokierrätys Oy:n kumppaneista. Yhtiön kierrätysprosessiin tulee romuautoja kotimaassa noin 140 vastaanottopisteestä ja yli 100 viralliselta romuautojen kerääjältä.
Kuusakosken uusi rejektilaitos voi jatkojalostaa metalleja oman murskaimen jäännösvirroista. Kuva: Kuusakoski Oy.
Pelkästään Kuusakosken Heinolan murskainlaitos voi käsitellä metalliromua noin 35–50 tonnia tunnissa. Keväällä 2020 yhtiö käynnisti Heinolassa uuden rejektilaitoksen, jossa metalleja voidaan jatkojalostaa muun muassa oman murskaimen jäännösvirroista. Rejekti tarkoittaa lajittelussa syntyvää hyötykäyttöön kelpaamatonta materiaalia.
"Erilaisten murskainten ja erottelulaitteiden avulla pyrimme poimimaan jäännösvirroista erityisesti metalleja, mikä on ollut pitkään meidän perusliiketoimintaa. Samalla tavoitteena on käsitellä jäännösvirrat niin puhtaiksi, että ne kelpaavat polttolaitoksille. Tavoitteena on hoitaa ensivaiheessa omien prosessien synnyttämät rejektit, mutta jatkossa palvelua tarjotaan mahdollisesti muillekin", kertoo Kuusakoski Oy:n palvelupäällikkö Ari Turunen.
Talteen poimitut metallit lajitellaan esimerkiksi ominaispainon ja värin mukaan omiksi jakeikseen. Kuusakoskella hyödynnetään metallien erottelussa alkuaineet tunnistavaa älykästä teknologiaa. Näin rautametallit, kuparit ja alumiini saadaan uudelleenkäyttöön vaikkapa autoteollisuuden ja muun teollisuuden raaka-aineiksi.
Kierrätyskoe tarjoaa tarkkaa tietoa tilastoja varten
Kuusakoski on osallistunut Suomen Autokierrätyksen muiden kumppaneiden Stenan, Eurajoen Romun ja Kajaanin Romun tavoin talvella 2019-2020 kierrätyskokeeseen, johon on kuulunut autovalmistajien ilmoittamiin tietoihin perustuva metallipitoisuuden laskenta sekä autopurkamoilla toteutettu purkukoe. Kuusakoskelta ja muilta kumppanioperaattoreilta on kerätty tietoa muskainlaitosten kierrätystehokkuudesta.
Pirkanmaan ELY-keskuksen valvomassa kierrätyskokeessa selvitetään, kuinka paljon kevytjakeeseen päätyy metalleja ja kuinka paljon niitä saadaan hyödynnettyä käsittelyn avulla. Kuva: Kuusakoski Oy.
Tuottajavastuun toteutumista valvova Pirkanmaan ELY-keskus tarvitsee kierrätyskokeen tietoja raportoidessaan romuajoneuvojen vuosittaisia kierrätystilastoja Euroopan komissiolle. Tilastot perustuvat Autokierrätyksen ilmoittamiin tietoihin, joita täydennetään Tilastokeskuksen, Traficomin, Tullin ja Suomen ympäristökeskuksen tiedoilla.
"Komission ohjeen mukaisesti tilastot pohjautuvat romutuskokeeseen, joka toteutetaan viiden vuoden välein. Vuosina 2019-2020 toteutettu kierrätyskoe sisältää ensimmäistä kertaa romutuskokeen lisäksi metallipitoisuuden laskennan sekä purkukokeen otostutkimuksena.", kertoo tuottajavastuuvalvoja Mervi Sivula Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Kevytjakeen metalleja toivotaan kiertoon
Kierrätyskokeesta saatavia uusia tuloksia voidaan hyödyntää romuajoneuvotietojen EU-raportoinnissa seuraavat viisi vuotta. Kierrätyskokeen toteutusta valvoo Pirkanmaan ELY-keskus, ja tuloksia on odotettavissa syyskaudella 2020.
"Murskauslaitoksilta on selvitetty, kuinka paljon ei-metallipitoisessa murskausjakeessa on jäljellä metallia. Myös sitä on selvitetty, mitä ei-metallipitoiselle jätteelle tapahtuu, ja kuinka paljon tästä kevytjakeesta käytetään uudelleen, kierrätetään, hyödynnetään energiana ja loppusijoitetaan. Erityisesti ollaan kiinnostuneita siitä, kuinka paljon kevytjakeeseen päätyy metalleja ja kuinka paljon niitä saadaan käsittelyn avulla hyödynnettyä ja takaisin kiertoon", Sivula kertoo.
Romuajoneuvoista saatavat metallit ja muut materiaalit jatkavat esimerkiksi Kuusakoskelta matkaansa jalostettuina kierrätysraaka-aineina eri puolille maailmaa esimerkiksi terästehtaille ja valimoille. Alumiinia jatkojalostetaan ja toimitetaan myös takaisin autoteollisuudelle. Pelkästään Heinolan alumiinisulatto valmistaa vuosittain noin 25 000 tonnia kierrätysalumiinia asiakaskohtaisten reseptien mukaisesti. Muita kierrätysmateriaaleja myydään teollisuudelle, ja kierrätyspolttoaine päätyy voimalaitoksille.