Etelä-Lapin VESKU-hanke antaa vetoapua vesistöjen kunnostamiseen (Lappi)
Vesistöjen kunnostaminen vaatii konkreettisten kunnostustoimenpiteiden lisäksi suunnittelua, yhteistyötä ja hankehallintoa. Etelä-Lapin VESKU-hanke auttaa yhdistyksiä ja osakaskuntia koko kunnostusprosessissa.
Lappilaiset ovat kiinnostuneita lähivesistöjensä kunnostamisesta. Kunnostukseen saatavilla olevan rahoituksen hakeminen ja kunnostuksen suunnittelu tuottavat kuitenkin toisinaan yhdistyksille ja osakaskunnille päänvaivaa. Simolaisen Osuuskunta Virtatiimin koordinoima VESKU-hanke aktivoi ja auttaa Simon, Tervolan, Posion, Ranuan ja Rovaniemen alueen yhdistyksiä ja osakaskuntia kunnostushankkeiden käynnistämisessä.
- Aloite kunnostustoimiin tulee usein yksittäisiltä ihmisiltä, jotka haluavat parantaa oman lähivesistönsä tilaa. Vesku-hanke auttaa hankkeet alulle selvittämällä paikalliset toimijat ja järjestämällä yleisötilaisuuksia, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Eero Hiltunen.
Tänä keväänä alkanut VESKU-hanke on järjestyksessään jo kolmas. Vuodesta 2019 lähtien hankkeissa on autettu jo kahtakymmentä vesistöjen kunnostamisesta kiinnostunutta kyläyhdistystä ja osakaskuntaa. Käytännössä hanke on ollut apuna esimerkiksi vesienhoitoyhdistysten perustamisessa, erilaisten lupien saamisessa ja oikeiden yhteistyökumppaneiden löytämisessä.
- Jotta kaikki halukkaat saataisiin kunnostustoimintaan mukaan, kannattaa kunnostuksia suunnittelevien harkita rahoituksen hakemista yhdistyksen kautta. Tällöin toiminta ei ole sidottu vesialueen omistajuuteen, vaan mukaan pääsevät esimerkiksi mökkiläiset, Hiltunen vinkkaa.
Kunnostushankkeen menestyksen kannalta on tärkeää, että mukaan saadaan riittävästi toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä ja yhteistyökumppaneita. Muutoin hanke voi tulla liian raskaaksi muutamalle ihmiselle.
- Vanha kunnon talkoohenki on järvikylissä noussut esiin. Kunnostuksia tehdään yhdessä – talkoolaiset ovat tulleet auttamaan myös naapurijärvelle, Hiltunen iloitsee.
Kunnostuksissa huomioidaan myös valuma-alue
Vesistöjä kunnostamalla parannetaan vesistön tilaa ja virkistyskäyttöä, edistetään luonnon monimuotoisuutta, vahvistetaan kalakantojen elinvoimaisuutta sekä vähennetään tulva- ja kuivuusriskejä. Kunnostustarve johtuu järvissä yleensä liiallisesta kuormituksesta, joka aiheuttaa rehevöitymistä, mataloitumista ja umpeenkasvua. Virtavesissä kunnostustarve voi olla myös seurausta patojen ja on yleensä seurausta perkauksen haitoista.
Jotta vesistön kunnostus olisi tuloksellista pitkällä aikavälillä, on valuma-alueilta tuleva kuormitus saatava hallintaan. Valuma-alueelta vesistöihin virtaava vesi kytkee toisiinsa metsät, pellot ja rakennetut alueet. Tästä syystä kunnostustoimien lisäksi vesien tilaa voi parantaa viivyttämällä vettä valuma-alueella. Käytännön toimenpiteenä valuma-aluekuormitusta voidaan hillitä esimerkiksi rakentamalla kosteikkoja.
Valuma-alueiden hallinnassa tärkeää on yhteistyö vesistökunnostajien, maanomistajien ja Lapin ELY-keskuksen välillä. VESKU-hanke auttaa yhteistyön aloittamisessa ja toimii linkkinä vesistökunnostajien ja eri toimijoiden välillä myös kunnostuksen aikana.
- Joissakin paikoissa valuma-alueelta tulevaan kuormitukseen on helpompi puuttua ja toisissa kuormituksen hallinta vaatii enemmän työtä. Avustuksen saamista edistää se, että ottaa valuma-alueet kunnostusten suunnittelussa huomioon, Hiltunen kertoo.
VESKU-hankkeen vinkit vesistökunnostuksiin:
- Mieti työnjako tarkkaan, jotta yhdelle ihmiselle ei lankea liian suuri vastuu kunnostushankkeesta.
- Ota hankkeen toteutukseen mukaan myös mökkiläiset – mökkiranta on monille yhtä tärkeä kuin kotiranta.
- Mökkeileekö lähivesilläsi insinööri, viestinnän ammattilainen tai innokas kalastaja? Hyödynnä vesistöalueelta jo löytyvä osaaminen.
- Ota yhteyttä VESKU-hankkeeseen!
Suunnitteletko vesistökunnostushanketta? Lue lisää:
Vesistökunnostushankkeita kannattaa alkaa suunnittelemaan hyvissä ajoin. Avustukset tulevat vuosittain hakuun syksyisin. Lue lisää aiheesta:
Etelä-Lapin VESKU-hankkeesta (virtatiimi.fi)
Vesistökunnostuksen rahoitushaku (ym.fi)