Islannista haettiin oppia maahan muuttaneiden työllistämisessä (Kaakkois-Suomi)

Lähikauppa Reykjavikissa.


Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen maahanmuuttoasiantuntijat Kari Hakola ja Sanna Laukkanen pääsivät tutustumaan 31.5. – 4.6.2023 islantilaiseen maahanmuuton ja kotoutumisen hallintoon. Kotiin viemisenä he saivat kehittämisideoita, hyviä käytäntöjä ja pohjoismaista näkökulmaa omaan alueelliseen työhön, kansainvälisiä kontakteja ja lisää ammattitaitoa hyödynnettäväksi omassa tiimissä. Samalla matka oli myös hieno mahdollisuus kertoa Suomen ajankohtaisista maahanmuuton ja kotoutumisen uutisista. 

Vierailukohteita oli Islannin sosiaali- ja työministeriö, Business Iceland, paikallinen työvoimaviranomainen ja islannin kielikursseja järjestävä yksityinen oppilaitos. Lisäksi he pääsivät osallistumaan pohjoismaiseen hyvinvointifoorumiin.

Matka Islantiin tuli mahdolliseksi Pohjoismaiden hallinnon liiton matka-avustuksen turvin. Sitä myönnetään pohjoismaista yhteistyötä edistäviin tutkimus-, opinto- ja työmatkoihin, joilla on hallinnollinen liitäntä. - Apurahalla voidaan tukea esimerkiksi osallistumista pohjoismaiseen kokoukseen tai tutustumista toisen pohjoismaan hallintoon, selvittää asiantuntija Sanna Laukkanen.

Islanti valikoitui Laukkasen mielestä tutustumiskohteeksi kahdesta syystä: maan ulkomaan kansalaisten määrä on prosentuaalisesti merkittävä ja Islantiin muuttaneiden työllisyysprosentti on huikean korkea. Erityisesti maahan muuttaneiden työllistämisessä Islanti on muita Pohjoismaita ja Eurooppaa edellä.

Taustatietoa Islannin maahan muuttaneista:

- Noin 16 % Islannin asukkaista on ulkomaan kansalaisia. Suomessa vastaava luku on noin 8,5 %.
- Vuonna 2021 Islantiin muuttaneiden työllisyysprosentti oli 82,4 % (nyt 85 %) vastaavan luvun ollessa Suomessa 66,2 %. Maahan muuttaneiden naisten työttömyysaste on eurooppalaisittain poikkeuksellisen alhainen, vain 4 %. (Statistica 2021; Tilastokeskus 2021)   
- Kotoutumisen suhteen Islannissa koetaan muihin Euroopan maihin verrattuna vähemmän rasismia ja syrjintää, mutta samalla EU:n ulkopuolelta tulleet ovat selkeästi sosiaalisesti ja taloudellisesti muita Islantiin muuttaneita heikommassa asemassa.  Euroopan unionin perusoikeusviraston selvityksen mukaan Suomi on EU:n rasistisin maa (Being Black in the EU 2018 ja 2019).  

Suurimmat maahanmuuttoryhmät venezuelalaisia, ukrainalaisia ja palestiinalaisia 

- Islannissa valmistellaan parhaillaan maan ensimmäistä kotoutumislakia, jonka on tarkoitus astua voimaan 2024. Oli yllättävää, että tällaista lainsäädäntöä ei ole aikaisemmin ollut, Laukkanen kertoo.

Maahan muuttajien suurimmat ryhmät ovat tällä hetkellä venezuelalaiset, ukrainalaiset ja palestiinalaiset. Venezuelalaisten suurta määrää selittää Venezuelan kriisi ja järjestäytyneen rikollisuuden salakuljetusreitti suoraan Venezuelasta Islantiin.

- Vaikka valtaosalla Islantiin muuttavista ei ole ammattia tai koulutusta, työssäkäyvien ja työttömien luvut ovat lähes samat islantilaisten ja ulkomaan kansalaisten välillä. Myös Ukrainan pakolaisten kohdalla työllisyysprosentti on 50 %, Laukkanen kertoo havainnoistaan.

- Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten korkea työllisyysprosentti on monen tekijän summa: Maalla on pitkä työperäisen maahanmuuton historia erityisesti Puolan kanssa. Koko maan väkiluku on pieni (376 000 asukasta) ja maahanmuuton ja kotoutumisen toimijoita on vähän, joten palvelujen järjestäminen on parhaimmillaan joustavaa ja nopeaa. Työllistyminen on mahdollista vähäisellä islannin kielen taidolla tai ilman sitä, työpaikkoja on tarjolla erityisesti kalatalouden ja matkailualan piirissä (maahan odotetaan vuosittain noin 2 miljoonaa turistia). Myös yleinen asenneilmapiiri maahanmuuton suhteen on myönteinen, Laukkanen toteaa.

Vaikka maahan muuttaneiden työllisyysaste on huima 85 % ja myös pakolaisten kohdalla työllisyysaste nousee nopeasti, maahan muuttaneet eivät välttämättä työllisty omaa osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Islanti haluaa panostaa tähän strategisesti ja tekee asiassa yhteistyötä esim. Ruotsin kanssa, joka on maahan muuttaneiden osaamisen tunnistamisessa omaa luokkaansa.

Kansainvälisistä osaajista kysyntää myös Islannissa

Islanti tavoittelee seuraavien vuosien aikana maahan noin 9000 kv-osaajaa, jotka työllistyisivät TKI-yrityksiin biotekniikan, pelialan, cleantechin ja ohjelmistokehityksen asiantuntijatehtäviin. Vetovoimatekijöikseen Islanti mainitsee mm. luonnon, työn ja vapaa-ajan tasapainon sekä edistyksellisen tasa-arvo ja yhdenvertaisuuspolitiikan.

Valtio tarjoaa kv-osaajille houkuttimena myös verohelpotuksen, jossa tuloista verotetaan vain 75 % kolmen ensimmäisen vuoden ajan työsuhteen alkamisesta. Kv-osaajien esteenä on tällä hetkellä kova kilpailu muiden Euroopan maiden kanssa ja mm. hidas ja kankea työlupaprosessi.

- Islannin kielen koulutuksissa ei ole olemassa valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Myöskään keskitettyä kielen lähtötaitotason arviointia ei ole, vaan oppilaitokset arvioivat opiskelijat itse. Paras opiskelutilanne on tällä hetkellä kiintiöpakolaisilla, jotka ovat oikeutettuja kieliopintoihin vuoden verran. Muilla maahan muuttaneilla, jotka ohjautuvat oppilaitokseen esim. kuntien sosiaalitoimen tai työvoimaviranomaisten kautta, opiskelumahdollisuus kestää yleensä noin 2–3 kuukautta, Sanna Laukkanen kertoo.



Islantilaisen työvoimatoimiston arkkitehtuuri ei juurikaan eroa suomalaisesta.


Teksti: Minna Niukkanen
Kuvat: Kari Hakola ja Sanna Laukkanen