ELY-keskusten arvio omasta kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesta vastuullisesta toiminnasta vuonna 2022 on valmistunut. Raportissa on arvioitu sekä ekologista käden- että jalanjälkeä.
Valtiokonttori ohjaa
Valtiokonttori ohjeistaa kaikkia valtion ministeriöitä, virastoja ja laitoksia kokoamaan toiminnastaan vastuullisuusraportin vuosittain. Vastuullisuusraportointi nojaa vahvasti Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Agenda2030-toimintaohjelman 17 kestävän kehityksen tavoitteeseen. Raporteissa organisaatiot kuvaavat, miten ne omalla ydintoiminnallaan ja -osaamisellaan edesauttavat tunnistamiensa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista (toiminnan kädenjälki) ja sitä, kuinka huolehtivat toiminnastaan aiheutuvista suorista vaikutuksista toimintaympäristöönsä (toiminnan jalanjälki).
ELY-keskusten käden- ja jalanjälkiä näkyväksi
Jokainen raportoinnissa mukana oleva organisaatio tunnisti kolmesta viiteen (3–5 kpl) YK:n kestävän kehityksen tavoitetta. Valinnalla tunnistetaan oman toiminnan yhteiskunnan kannalta merkittävät ja vaikuttavimmat teemat ja keskittyy näiden toimien kasvattamiseen.
Vastuullisuusraportin tärkein päämäärä on toimia työkaluna oman toiminnan kestävyyden ja vastuullisuuden kehittämisessä. Lisäksi vastuullisuusraportti tarjoaa organisaation sidosryhmille mahdollisuuden tarkastella tehtyä työtä.
ELY-keskuksilla kuusi vaikuttavinta toimenpidettä
Vuoden 2022 vastuullisuusraporttissa ELY-keskukset tarkastelivat toimintaansa seuraavien Agenda 2030 -tavoitteiden kautta:
Edullista ja puhdasta energiaa
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Ilmastotekoja
Vedenalainen elämä
Maapäällinen elämä
Edullista ja puhdasta energiaa
ELY-keskukset ovat tehneet monialaista yhteistyötä puhtaan energian hankkeiden mahdollistamiseksi ja niiden ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Työ on näkynyt vuonna 2022 etenkin lakisääteisissä ympäristövaikutusten arviointi -prosesseissa (YVA) sekä kaavaprosesseissa
Esimerkkejä vuoden 2022 toimista edullisen ja puhtaan energian teemassa:
valtakunnallista tuulivoimaneuvontaa
öljylämmityksestä luopumista
maaseudun vihreään talouteen ja digitaalisuuteen siirtymistä sekä sosioekonomista kestävyyttä
kehittämisavustuksia tuotantoprosessien sekä tuotteiden energia- ja materiaalitehokkuuden parantamiseen
RRF-ohjelman tutkimus- ja kehittämistoimet
maatuulihankkeiden tukeminen
vedyntuotanto laitoksen
vähäpäästöinen linja-autoliikenne
aurinkovoiman maankäytön suunnittelu.
Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
Työmme keskiössä ovat työllisyyden parantaminen, yrittäjyyden lisääminen sekä kaikkia koskeva kestävän talouskasvu. Käytännössä yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja konkurssien ehkäiseminen on ollut merkittävä osa toimintaamme viime vuonna, johtuen useista erilaisista globaaleista kriiseistä.
Tällaisilla työkaluilla pyrimme ihmisarvoista työtä ja talouskasvua tavoittelemaan:
Vihreä siirtymä ja siellä vähähiilisyys,
kestävä kasvu,
digitaalisuus ja uusien teknologioiden käyttöönotto
JTF vastaa vähähiilisen siirtymän aiheuttamiin sosioekonomisiin ja ympäristöllisiin haittavaikutuksiin
yritysten kehittämispalvelut
maaseutuohjelma
työnhankintapalvelujen räätälöinti
ammattibarometri.
Kestävät kaupungit ja yhteisöt
Meneillään oleva voimakas kaupungistumiskehitys, valtakunnalliset tavoitteet mm. päästövähennyksistä sekä muuttuvat ilmasto-olosuhteet luovat tarvetta kiinnittää erityistä huomiota hyvien elinympäristöjen luomiselle ja säilyttämiselle niin kaupungeissa kun hiljentyvilläkin seuduillakin
Näillä toimin edistämme kestävää asumista:
uudenlaiset, ilmastokestävät kaavaratkaisut
hankekaavat, kuten tuulivoiman, aurinkovoiman ja vetylaitosten kaavoittaminen
työkaluja kaavan ilmastokestävyyden arviointiin
valtakunnallinen liikennejärjestelmä suunnitelma
joukkoliikennehankinnat
uusia pyöräily- ja kävelyverkostoja
liikenneturvallisuus
vastuulliset hankinnat.
Ilmastotekoja
ELY-keskukset tekevät ilmastotyötä poikkileikkaavasti eri tehtävissään kaikilla vastuualueilla ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa, esimerkiksi tällaisin toimin:
kiertotalouden ja ilmastomuutoksen huomioiminen rakennetussa ympäristön suunnittelussa
EU:n rakennerahastot
valtakunnallinen ilmastoyksikkö perustettu.
Vedenalainen elämä
ELY-keskus toteuttaa vesien- ja merenhoitoa EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti tavoitteena pinta- ja pohjavesien vähintään hyvä tila. Ilmastonmuutoksen myötä vesienhallinnan ja vesihuollon tehtävät korostuvat tulva- ja kuivuusriskien lisääntyessä ja vesiosaamista tarvitaan myös uusissa toimintaympäristöissä.
Tässä vesitoimiamme:
kansallinen vesihuoltouudistus käynnissä
vesihuollon varautuminen
vesiensuojelun tehostamisohjelma
Helmi-ohjelma
VELMU-ohjelma
sähköinen vesiasioiden tietopalvelu
Maanpäällinen elämä
Metsien ja muiden ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen ovat merkittäviä tehtäviä, joita ELY-keskus edistää kaikilla vastuualueillaan.
Tässä maanpäällisiä toimia:
uudet luonnonsuojelualueet
lajien suojelu ja hoito
METSO-ohjelma
Helmi-ohjelma
ympäristön tilan heikentymisen valvonta
vieraslajien torjunta.
Oman toiminnan jalanjäljen penentäminen
Toiminnan jalanjälki tarkoittaa organisaation n.egatiivisia vaikutuksia ympäristöönsä. Toiminnan ekologista jalanjälkeä arvioitiin muun muassa hankintojen ja työmatkaliikkumisen näkökulmasta. Sosiaalisen jalanjäljen osalta keskitymme henkilöstön hyvinvointiin ja tasa-arvoon.
työmatkaliikkumisesta (kodin ja työpaikan väliset matkat)
tietoteknisistä ja muista hankinnoista sekä vastuualueiden virkatehtäviin liittyvistä hankinnoista.
ELY-keskusten hiilijalanjälkeä ei ole laskettu, mutta eri osa-alueiden hiilikuormaa on arvioitu. Panostusta tarvitaan ainakin kestävien hankintojen osaamiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen.
Kehitettävää on
Vastuullisuuden mittaamiseen ELY/TET/KEHA-organisaatioiden laajalla kentällä ei aina löydy vielä mittareita. Esim. ELY-keskusten ilmastokädenjälkeä ei pystytä tarkoituksenmukaisella tavalla selkeästi kuvaamaan, eikä hiilijalanjälkeä laajalla kentällä ole ollut mahdollista laskea. Myöskään yksittäisten tavoitteiden kohdalla mittareita ei aina ole valmiina tai tiedot eivät päivity edellisestä vuodesta raportointiaikaan mennessä.
ELY-keskusten oman hiilijalanjäljen mittaamiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvittaisiin selkeä seurantajärjestelmä. Järjestelmässä tulisi minimissään olla tiedot energian, veden ja liikkumisen päästöistä sekä näihin liittyvistä toimenpiteistä ja niiden edistämiseksi tehtävistä toimista.
