Alueellista tietoa

Uutiset 2022

Kokemuksia ja tukea kulttuurisesti monimuotoisen työyhteisön toimivuuteen (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa)

Pohjanmaan ELY-keskus on julkaissut yrityksille suunnatun Työhyvinvointia ja tuottavuutta kulttuurisesti monimuotoisille työyhteisöille -oppaan sekä Onnistu osana kansainvälistä työyhteisöä -huoneentaulun. Nämä julkaisut on toteutettu osana Pohjanmaan ELY-keskuksen TYÖ2030-hanketta, jota rahoitti Työterveyslaitos.

Oppaassa keskitytään siihen miten kansainväliset työntekijät olisi hyvä huomioida osana työyhteisöä ja miten kulttuurisesti monimuotoisen työyh-teisön toimivuutta ja tuottavuutta voidaan edistää. Oppaaseen on sisällytetty myös hankkeessa tuotettu Onnistu osana kansainvälisessä työyhteisössä -huoneentaulu. Huoneentaulu on työpaikoille esille laitettava muistilista työ-yhteisöjen jäsenille, josta jokainen pystyy helposti saamaan hyviä käytäntö-jä ja vinkkejä toimintatavoiksi monimuotoisten työyhteisöjen arjessa. Muisti-listan voi tulostaa ja laittaa esimerkiksi työpaikan yleiselle ilmoitustaululle, kahvihuoneeseen, kokoushuoneisiin jne.  Huoneen-taulu löytyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kansainvälinen rekrytointi kattaa käsitteenä henkilön palkkaamisen ulkomailta tai Suomessa jo asuvan ulkomaalaisen palkkaamisen.


Kokemuksia valmennuspalveluiden tarjoamisesta yrityksille

Hankkeessa toimi työelämävalmentaja, jonka tavoitteena oli tukea ELY-keskusalueella toimivien pk-yritysten valmiuksia toimia työnantajana kan-sainväliselle työvoimalle. Valmennuspalvelu oli maksuton. Tavoitteena oli kehittää kansainvälisen työvoiman valmiuksia toimia työntekijänä ja vahvis-taa monimuotoisen työyhteisön työhyvinvointia.  

Alueen pk-yrityksille lähetettiin kysely, jonka tavoitteena oli kartoittaa moni-muotoisten työyhteisöjen haasteita ja mahdollisuuksia sekä kerätä hyväksi todettuja keinoja ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Haasteita, joita yritykset toivat esille, olivat kieli, työvoiman saatavuus ulkomailta, oleskeluluvan odottelu ja toive nopeista päätöksistä, huonot kokemukset kansainvälisestä henkilöstöstä, huonot kokemukset valtion palveluista tai kiinnostuksen ja ajan puute.  

Teoreettisen tiedon ja kyselyn tulosten analysoinnin perusteella laadittiin suunnitelma, miten työelämävalmentaja toimii yritysten kanssa hankkeen to-teuttamiseksi. Suunnitelma sisälsi valmennuksen rungon, aikataulutuksen ja valmennuksissa hyödynnettävissä olevaa materiaalia, jota oli tarkoitus ke-hittää eteenpäin toteutettujen valmennusten perusteella. ELY-keskuksen ja TE-toimiston yhteistyössä kartoitettiin potentiaalisia yrityksiä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnista, jotka voisivat hyötyä projektin palveluista. Markkinoinnissa hyödynnettiin sekä suoraa yhteydenottoa yrityksiin että jul-kista markkinointia palvelusta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Yhteensä 109 yritystä tavoiteltiin puhelimitse ja näistä 96 yritykseen saatiin yhteys. Lähetettiin 126 sähköpostia, joissa oli mukana infoa hankkeesta ja toive, että yritys ottaisi yhteyttä. Sähköpostin kautta ei saatu kuin 2 yhtey-denottoa. Kovasta yrittämisestä ja lukuisista markkinointiyhteydenotoista huolimatta hankkeeseen saatiin mukaan odotettua vähemmän yrityksiä. Näyttää siltä, että alueen PK-yritykset eivät ole vielä valmiita ottamaan tä-mäntyyppistä työelämävalmennusta vastaan tai eivät koe tarvetta sil-le.  Hanke on kuitenkin lisännyt tietoisuutta työyhteisöjen kehittämisestä ja hyvinvoivasta työyhteisöstä.

Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden työllistymisen esteet liittyvät tutkimusten mukaan valitettavan usein asenteisiin. Asenteisiin vaikuttaminen on pitkä-jänteistä ja pienin askelin tapahtuvaa työtä, ja tulokset voivat näkyä vasta pitkällä aikavälillä. Hanke on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa asentei-siin ja madaltanut kynnystä tuleville ulkomaalaisten rekrytoinneilla ja työyh-teisöjen kehittämiselle pitkällä tähtäimellä.

Hankkeesta saatuja kokemuksia on hyvä hyödyntää jatkossa uusien projek-tien ja toimintojen suunnittelussa. Hankkeen aikana sitoutumista vaativat, valmennustyyppiset palvelut eivät näyttäytyneet kovin suositulta tavalta yri-tysten näkökulmasta niiden vaatiman ajankäytön takia, vaikka olivat mak-suttomia. Työelämän kehittämispalveluille kulttuurisen monimuotoisuuden näkökulmasta on tarvetta, mutta toteutustapa täytyy suunnitella entistä yri-tyslähtöisemmäksi yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.