Marja Huttunen: Ulkomaalaisten työpanosta tarvitaan Suomen työmarkkinoilla

Ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa ja Pirkanmaalla kasvaa vuosi vuodelta. Samaa tahtia kasvaa ulkomaalaisten määrä työmarkkinoilla, niin työntekijöinä kuin työnhakijoinakin. Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste nousi viime vuoden lopulla jo yli 70 prosenttiin, kun se Suomessa syntyneiden osalta oli reilut 74 prosenttia. Kehitys on erittäin positiivista, sillä muutama vuosi sitten työllisyysasteiden ero oli vielä yli 10 prosenttiyksikköä.

Huolimatta positiivisesta työllisyyskehityksestä ulkomaalaistaustaisten työllistymisessä on edelleen merkittäviä pullonkauloja. Erityisesti korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen koulutustaan ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin on haasteellista. Monet joutuvatkin aloittamaan työuransa Suomessa koulutustaan vastaamattomissa tehtävissä, tai kouluttautumaan uudelleen joko omalle tai täysin uudelle alalle. On totta, että omassa kotimaassa hankittu koulutus ei useinkaan täysin vastaa Suomessa vaadittua osaamista, mutta monelle alalle tuo koulutus antaa varmasti erittäin hyvät lähtökohdat. Lopullinen työ opitaan kuitenkin aina vasta työpaikalla.

Ulkomaalaisten työllistymisen esteenä pidetään myös yleisesti liian heikkoa suomen kielen taitoa. Monissa ammateissa suomen kielen taito on tärkeä, mutta olennaista on nähdä myös kielitaitovaatimuksen taakse. Rekrytointivaiheessa olisikin hyvä miettiä, minkä tasoista kielitaitoa kyseisessä tehtävässä tarvitaan, millaista kielitaitoa tarvitaan työn aloitusvaiheessa ja miten kielitaitoa pystytään kehittämään työpaikalla. Esimerkiksi työhallinnon osin kustantama Työpaikkasuomi-koulutus on oiva ratkaisu työkielen kehittämiseen työn ohessa.

Osaamisen ja kielitaidon kehittämisen ohella merkittävin ulkomaalaisten työllistymisen este on valitettavasti edelleen työmarkkinoiden asenneilmapiiri. Kyse ei aina ole yksiselitteisen kielteisestä asenteesta ulkomaalaisia kohtaan, vaan enemmänkin "hiljaisesta epävarmuudesta" sekä tietämättömyydestä ja uskalluksen puutteesta. Helpompaa voi olla palkata se tuttu ja turvallinen.

Mutta mitäs jos nostaisimmekin rohkeasti tavoitteeksi työpaikan ja työyhteisön moninaisuuden, ja panostaisimme siihen, että erilaisuudesta tulee voimavara. Osaaminen ja kielitaito kehittyvät kyllä siinä ohessa, jos asenne ja motivaatio ovat kohdallaan − niin työnantajan, työyhteisön kuin uuden tulijankin.

Pirkanmaa on monella saralla Suomen kärkimaakuntia. Tehdäänkö yhdessä Pirkanmaasta myös ulkomaalaisten työllistämisen mallimaakunta?

Marja Huttunen
Maahanmuuttopäällikkö
​​​​​​​Pirkanmaan ELY-keskus

​​​​​​​Kuva Tinnu Salonen / Pirkanmaan ELY-keskus