- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Alueellista tietoa
Palkkaturvalakiin muutoksia vuoden 2023 alusta – parannuksia työperäisen hyväksikäytön uhrien asemaan ja palkkaturvaviranomaisen työkalupakkiin
Palkkaturvalaki on selvinnyt läpi voimassaoloaikansa ensimmäiset 24 vuotta varsin pienin muutoksin: vuonna 2006 työaikapankkisaataville säädettiin oma erillinen ylärajansa ja vuonna 2021 palkkaturvan enimmäismäärää korotettiin 19 000 euroon. Lain toimivuudessa on kuitenkin havaittu puutteita, joihin saadaan parannusta vuoden 2023 alusta voimaan tulleilla muutoksilla.
Palkkaturvan hakemisen kolmen kuukauden määräaika on käytännössä aiheuttanut sen, ettei palkkaturva ole turvannut riittävällä tavalla vakavan työperäisen hyväksikäytön uhrien työsuhdesaatavia. Myös palkkaturvaviranomaisen käytettävissä olevat keinot selvittää epäselviä saatavia on koettu puutteellisiksi, eikä palkkaturvalaki ole mahdollistanut havaittujen väärinkäytösten ilmoittamista muille viranomaisille. Lisäksi yksipuolisten tuomioiden ja tuomioistuimen vahvistamien sovintojen käsittely palkkaturvamenettelyssä on koettu epäselväksi.
Vastaavat muutokset on tehty merimiesten palkkaturvalakiin soveltuvilta osin.
Työperäisen hyväksikäytön uhrien suoja paranee
Vakavaan työperäiseen hyväksikäyttöön liittyville saataville on jatkossa tavanomaista pidempi hakuaika. Tarkoituksena on turvata vakavan työperäisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneen työntekijän asemaa ja parantaa hänen mahdollisuuttaan saada työsuhdesaatavansa palkkaturvana.
Rikoksen uhri voi hakea saatavia aiempaa pidemmän hakuajan puitteissa, jos hänen työnantajansa tai tämän edustaja on tuomittu uhriin kohdistuneesta
- ihmiskaupasta tai törkeästä ihmiskaupasta,
- kiskonnasta tai törkeästä kiskonnasta, tai
- työsyrjinnästä tai kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.
Palkkaturvana voidaan maksaa työsuhdesaatavia myös, vaikka taustalla ei olisikaan lainvoimaista rikostuomiota, jos työntekijään kohdistunut vakava työperäinen hyväksikäyttö on muulla tavoin estänyt mahdollisuuden hakea työsuhdesaatavia määräajassa. Tällöin työnantajan toimintaan voi liittyä edellä lueteltujen rikosten kaltaisia piirteitä tai työnantajan toiminta muuten vakavuudeltaan rinnastuu näihin rikoksiin.
Saatavia on haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa rikostuomion lainvoimaiseksi tulosta, tai jos tuomiota ei ole, 18 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Merimiesten palkkaturvan osalta noudatetaan jo yleisesti merkittävästi pidempää hakuaikaa, joten tarvetta vastaavalle erityissäännökselle ei ole.
Palkkaturvaviranomaiselle laajemmat oikeudet saada ja luovuttaa tietoja
Palkkaturvaprosessin tehostamiseksi palkkaturvaviranomaisella on jatkossa oikeus saada laajemmin tietoja työnantajaa edustavilta tai aiemmin edustaneilta henkilöiltä, rakennus- ja telakkatyömaiden pääurakoitsijoilta sekä työnantajien tilitoimistoilta. Lisäksi työnantajan tai tämän edustajan tiedonantovelvoitetta tehostetaan mahdollisuudella asettaa uhkasakko. Palkkaturvaviranomaisella on jatkossa oikeus saada tarvitsemiaan tietoja myös Maahanmuuttovirastolta ja kunnilta.
Rikollisuuden ja harmaan talouden torjumiseksi palkkaturvaviranomaisella on jatkossa oikeus antaa oma-aloitteisesti tietoja laissa määrätyille viranomaisille. Näitä ovat poliisi ja muut esitutkintaviranomaiset, syyttäjä, rahanpesun selvittelykeskus, verohallinto ja työsuojeluviranomainen.
Yksipuolisten tuomioiden ja sovintojen käsittely selvemmäksi
Yksipuolisiin tuomioihin liittyy palkkaturvassa ongelmia, koska ne perustuvat työnantajan passiivisuuteen, eikä vaatimusten perusteita tai määriä ole oikeudessa selvitetty. Myös tuomioistuimien vahvistamien sovintojen käsittely palkkaturvassa on vaikeaa tilanteessa, jossa sovittu suoritus koostuu yhdestä kokonaissummasta. Palkkaturvalaissa ei ole tähän asti säädetty näistä tilanteista erikseen.
Jatkossa yksipuoliseen tuomioon tai tuomioistuimen vahvistamaan sovintoon perustuvan saatavan maksaminen palkkaturvana edellyttää, että palkkaturvaviranomainen on voinut muun selvityksen perusteella varmistua saatavan perusteesta ja määrästä. Muuna selvityksenä voi tulla kysymykseen esimerkiksi oikeudenkäyntimenettelyn aikana esitetty aineisto taikka asianosaisilta tai muilta tahoilta palkkaturvamenettelyssä saadut selvitykset. Sovintoon perustuvien saatavien maksaminen palkkaturvana edellyttää lisäksi, että palkkaturvaviranomainen saa selvityksen siitä, mihin työsuhteesta johtuviin saataviin sovinto perustuu.
Lisätietoja
- TEM tiedote: Palkkaturvauudistus parantaa vakavan työperäisen hyväksikäytön uhrien asemaa (valtioneuvosto.fi)
- Laki palkkaturvalain muuttamisesta 896/2022 (finlex.fi)
- Laki merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta 897/2022 (finlex.fi)
- Julkaisupäivä
- 2.1.2023