- Ajankohtaista
- Kuulutukset ja ilmoitukset
- Yleistiedoksiannot maantielle jätettyjen ajoneuvojen siirtämiseksi
- Valtion liikenneväylien suunnittelu - kuulutukset
- Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen valtakunnalliset ja useampaa aluetta koskevat kuulutukset, yleistiedoksiannot ja päätökset
- Meille töihin
- RSS-palvelu
- Tapahtumat ja koulutukset
- Tarjouspyynnöt ja haut
- Tiedotteet
- Tiedotteet 2021
- Tiedotteet 2020
- Tiedotteet 2019
- Tiedotteet 2018
- Tiedotteet 2017
- Tiedotteet 2016
- Tiedotteet 2015
- Tiedotteet 2014
- Tiedotteet 2013
- Tiedotearkisto
- Tilaa tiedotteita
- Uutiset
- Uutiset 2024
- Uutiset 2023
- Uutiset 2022
- Uutiset 2021
- Uutiset 2020
- Uutiset 2019
- Uutiset 2018
- Uutiset 2017
- Uutiset 2016
- Uutiset 2015
- Uutiset 2014
- Uutiset 2013
- Uutiskirjeet
- Viestintä
Alueellista tietoa
Paluu juurille – miten viljellä kannattavasti ja ilmastoystävällisesti (Kaakkois-Suomi)
Paluu juurille -seminaariin 30.1.2023 kokoontui iso joukko viljelijöitä ja asiantuntijoita pohtimaan sitä, miten maataloudesta saadaan kannattavaa, vaikka ilmastomme muuttuu vääjäämättä. Tuoreinta tietoa toivat eri alojen huippuasiantuntijat.
Ruokaturva myrskyn silmässä – Kotimaisen alkutuotannon arvo korostuu
Seminaarin aloitti apulaisprofessori Juha Helenius Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Hän toimi myös seminaarin puheenjohtajana.
Ruoantuotantoa ei enää voida kasvattaa kestävästi nykyisillä menetelmillä. Koska ihminen tarvitsee ruokaa jatkossakin, tuotantotapoja on muutettava kestävämmäksi. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys ovat luontoperustalla. Esimerkiksi fosfori- ja typpilannoitteiden käyttö nykyisellä tasolla tuo huomattavan riskin nykyisen elintason ylläpidolle. Yksipuolisesta viljelystä pitäisi siirtyä monimuotoisempaan viljelykiertoon – nurmea tarvitaan mukaan. Esimerkiksi biokaasulaitoksissa tehdään nurmesta metaania, jolloin hiili vähenee ja kaikki muut ravinteet säilyvät. Näin saadaan riittävästi orgaanista hiiltä, joka voidaan kohdentaa juuri niille pelloille, jotka ovat sen tarpeessa.
Juha Heleniuksen esitys, ruokaturva myrskyn silmässä (pdf)
Ilmastomuutos lisää sään vaihtelevuutta, mutta pidentää kasvukautta
Tietokirjailija ja meteorologi Kerttu Kotakorpi havainnollisti esityksessään, miten ilmasto muuttuu Suomessa.
Suomessa ilmasto muuttuu nopeammin kuin muualla maailmalla, mikä tarkoittaa, että Suomessa lämpötilan nousu on kaksinkertaista verrattuna globaaliin keskiarvoon. Kuitenkin Suomessa sää vaihtelee luontaisestikin paljon, ja täällä sekä lajit että ihmiset ovat sopeutuneet muutoksiin paremmin kuin useissa muissa maissa.
Ilmastonmuutoksen myötä vuodenajat muuttuvat – eniten muuttuvat talvet. Talvi ja lumiaika lyhenee jopa kahdella kuukaudella, jolloin kasvukausi pitenee. Lunta edelleen sataa paljon, mutta sitä sulaa enemmän. Ilmastonmuutoksen myötä kovat pakkaset vähenevät, jolloin myös routa vähenee, mikä hankaloittaa esimerkiksi metsätöitä. Suomessa lämpötila tulee olemaan enemmän nollan tienoilla, joka tihentää sulamis- ja jäätymissykliä.
Sateiden lisääntyminen aiheuttaa muutoksia tulvimiseen. Kevättulvat vähenevät lumen määrän vähentyessä. Vesistötulvien riski kasvaa erityisesti syksyllä ja talvella. Myös rankkasateet voimistuvat ja myös hulevesitulvien mahdollisuus kasvaa. Myös merenpinta nousee. Kuitenkin samaan aikaan myös helle- ja kuivuusjaksot pitenevät.
Samaan aikaan pitäisi päästä hyötymään pitkästä kasvukaudesta, mutta sitä hankaloittavat lisääntyvät tulvat ja kuivat jaksot. Pitää varautua vaihtelevuuteen, mutta miten tasata odotettavissa olevia riskejä? Monimuotoinen luonto suojaa ilmaston muuttumisen vaikutuksilta, on sitten kyse maa- tai metsätaloudesta. Riskit sille, että tulee merkittäviä katovuosia kasvavat. Viljelijöille kohdistuvaa riskiä tulisi pienentää esimerkiksi tukijärjestelmän kautta.
Kerttu Kotakorven esitys, ilmastonmuutos pidentää kasvukautta, mutta lisää sään vaihtelevuutta (pdf)
Millainen on ilmastoystävällinen maatalous
Tuomas Mattila, maanviljelijä, dosentti ja erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) kertoi, miten maatalouden hiilivarastoja voidaan kasvattaa. Maataloudessa maaperän hiili on kaikkein tärkeintä.
Suomessa suurin osa peltomaasta on kivennäismaata. Kun maaperän rakenne on kunnossa, kivennäismaat ovat hiilensitojia. Nykyisin kivennäismaat ovat hiilidioksidin päästölähde – hiilivarasto siis vähenee. Monipuolisella viljelykierrolla, maaperän mikrobistosta ja mururakenteesta huolehtien, kivennäismaat saadaan hiilivarastoiksi. Näin saadaan hiilikato hiilinieluksi. Maan rakennetta parantamalla voidaan lisätä hiilisyötettä tai hiilen määrää maaperässä enemmän kuin kerääjäkasveilla. Maan multavuuden lisääminen on tehokas ratkaisu tähän.
Turvemaiden pellot voitaisiin 'vettää', eikä se vaikuttaisi merkittävästi ruuantuotantoon. Parhaillaan tutkitaan erilaisia kasveja, joita kosteilla ja vetisillä mailla voidaan viljellä. Yksi lupaava laji kosteikkoviljelyyn on osmankäämi, joka on kennorakenteensa ansiosta hyvää rakennusmateriaalia ja eristettä. Vihreiden viikkojen, eli viikkojen, jolloin valo mahdollistaa kasvun, tarkempi hyödyntäminen on tärkeää, erityisesti keväällä. Ruis on maailman yleisin kerääjäkasvi, joka kylvetään jo syksyllä ja siksi voi aloittaa kasvun aikaisin, jopa nollassa asteessa.
Tuomas Mattilalta kysyttiin arvosanaa uudelle tulevalle CAP-ohjelmalle. Hän arvioi ohjelman kouluarvosanoilla ja antoi ohjelmalle hylätyn arvosanan. CAP ei vastaa ilmastohaasteisiin, kuten rahoitustyökalulla olisi syytä vastata. CAP ei kuitenkaan ole ilmastoviisaan viljelyn esteenä, joten tällaisia toimintatapoja voidaan ja kannattaa edistää, koska ne lisäävät kannattavuutta ja vähentävät vesistökuormitusta.
Tuomas Mattilan esitys, ilmastoystävällinen maatalous (pdf)
Miten maan kasvukunto saadaan kuntoon
ProAgrian valtakunnallinen huippuasiantuntija Netta Leppäranta antoi viljelijöille konkreettisia ohjeita siitä, miten maan kasvukunto saadaan sekä viljelijän että ilmaston kannalta hyväksi.
Maan kasvukunnon hoito on viljelijän kannalta paras toimenpide, mutta tämä työ on vaikeaa. Työ kuitenkin maksaa itsensä takaisin.
Maan kasvukunto koostuu kolmesta osa-alueesta; fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen. Kun nämä kaikki ovat kunnossa maaperä on kunnossa ja pellot sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin, tuottavat runsaasti satoa ja kosteusolosuhteetkin ovat kunnossa.
Fysikaalisen kasvukunnon kohentamisessa lähdetään maan rakenteen ja sen puutteiden tunnistamisesta. Etenkin tiivistymisriskit pitää selvittää. Tiivistymisen ehkäisyyn auttaa esimerkiksi peltoliikenteen huolellinen suunnittelu sekä huolella suunniteltu, oikea-aikainen muokkaus.
Kemiallisen kasvukunnon kohentaminen lähtee tilanteen kartoituksesta. Selvityksiä kannattaa tehdä etenkin Ca/Mg-suhteen osalta, koska näiden suhde vaikuttaa myös muiden ravinteiden hyödyntämiseen. Jos maaperän kemiallisessa kasvukunnossa on korjattavaa, tulee maanparannusaineita lisätä tarkoituksenmukaisesti. Myös karjanlannan ja kierrätysravinteiden hyödyntäminen on suositeltavaa.
Fysikaalisen ja kemiallisen kasvukunnon pitää olla kohdallaan pellolla, se on edellytys biologisen viljavuuden parantamiselle. Biologista kasvukuntoa voidaan parantaa lisäämällä eloperäistä materiaalia ja monipuolistamalla kasvilajivalikoimaa.
Netta Leppärannan esitys, maan kasvukunnon hoitomenetelmät (pdf)
Jokainen meistä haluaa ruokaa
MTK:n edustaja ja viljelijä Markus Eerola pohti loppuyhteenvedossaan sitä, miten ruokatuotanto pitäisi ottaa selkeämmin yhteiskunnalliseksi kysymykseksi eikä vain markkinavoimien heiteltäväksi. Ruuantuotannolla pitäisi olla oma vahva strategia, jossa valmistaudutaan myös tuleviin haasteisiin. Ekologisuutta ja kestävyyttä ei voida parantaa ilman viljelijöitä. Siksi ruuantuotannon pitäisikin täyttää kestävän kehityksen kaikki neljä teemaa, sosiaalisesti kestävää, ekologista, eettistä ja ekonomista.
Paikallisen tuotannon parantaminen auttaa tulevaisuudessa. Vaikuttavuus koko yhteiskunnassa on merkittävä. Huoltovarmuus on tärkeää, elintarviketeollisuus ja alkutuotanto ovat osa huoltovarmuuskeskusta. Viljavarastojen ostot ja koko alan toimivuus on tärkeää.
Ruuantuotannon kannattavuus on laskenut, sivuansioita on tämän vuoksi jouduttu kasvattamaan 26 %. Nyt tuottajien olisi luotava kuluttajille perusteltuja syitä maksaa, joita muut eivät voi matkalla häivyttää.
Elintarvikesektori aiheuttaa noin 3,5 miljardin euron vajeen joka vuosi kauppataseeseen. Suomeen ostetaan ostopanoksia ja soijaa ulkomailta, mutta vienti on suhteellisen pientä Suomessa. Tämä on kansantalouden kannalta iso kysymys.
Mikä voisi auttaa? Euroopan komissio antoi ehdotuksen datahallintasäädökseksi, johon kerätään muun muassa maatalouden tuottamaa dataa, takaamalla kuitenkin tuottajalle datan omistajuus. Tästä datavirrasta saadaan tietoa vaikkapa ympäristöasioista, esim. hiilensidonnasta jne.
Teksti: Sirpa Skippari
- Julkaisupäivä
- 16.2.2023