Pilottihankkeilla etsitään ratkaisuja maa- ja metsätalouden ravinnekuormituksen vesistöpäästöihin ja vesimäärien hallintaan
Metsistä ja pelloilta vesistöihin karkaavat ylimääräiset ravinteet aiheuttavat vesistöissä rehevöitymistä ja taloudellista menetystä maanomistajille. Vesiensuojelun tehostamisohjelma rahoittaa neljää pilottihanketta vesiensuojelulle tärkeissä maa- ja metsätalouskohteissa vuosina 2023–2024. Piloteissa suunnitellaan ja toteutetaan vesiensuojelu ja -hallintatoimia vesistöä ympäröivällä valuma-alueella.
Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat lisääntyvät sateet ja leudot talvet lisäävät ravinnekuormitusta vesiin. Paremman maa- ja metsätalouden vesienhallinnan avulla voidaan tehostaa vesiensuojelua ja sopeutua paremmin ilmastomuutokseen luonnon monimuotoisuus huomioiden. Vesienhallinnalla tarkoitetaan keinoja, joilla hallitaan veden määrää, laatua ja kulkua valuma-alueilla sekä pidätetään vettä esimerkiksi kastelua varten. Valuma-alue on alue, jolta vesi valuu maanpinnan muotojen ohjaamana vesistöön.
Pilottialueet ovat Aurajoen vesistön Paattistenjoki Varsinais-Suomessa, Espoon Pitkäjärven valuma-alue Uudellamaalla, Kyyveden valuma-alue Etelä-Savossa ja Kovesjoen vesistöalue Pirkanmaalla.
Pilotit edistävät valuma-aluelähtöistä suunnittelua ja toteutusta, lisäävät osaamista ja tuottavat tietoa. Niissä pyritään löytämään sellaisia yhteiseen suunnitteluun ja toimien toteuttamiseen liittyviä toimintatapoja, joita voitaisiin hyödyntää muuallakin. Valuma-aluesuunnittelussa yhdistyvät eri elinkeinojen, kuten maa- että metsätalouden, maankäyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tarpeet. Tämä edellyttää nykyistä laajempaa yhteistyötä monien toimijoiden ja sektoreiden välillä, ja piloteissa osallistetaankin erityisesti maanomistajia mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Pilottien halutaan myös panostavan vesienhallinnan suunnitelmissa luonnonmukaisiin menetelmiin, jotka huomioivat ympäristön monimuotoisuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen.