Ilmapäästöjen vaikutuksia Kanta- ja Päijät-Hämeen ympäristöön selvitetään bioindikaattoritutkimuksella vuosina 2025–2026
Hämeen ELY-keskus valmistelee vuosina 2025–2026 toteutettavaa bioindikaattoritutkimusta Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella. Tutkimuksen avulla luodaan kuvaa ilmapäästöjen vaikutuksista ympäristön tilaan.
Bioindikaattoritutkimus antaa tärkeää tietoa ympäristön tilasta
Bioindikaattoritutkimuksen tavoitteena on saada tutkittua tietoa ilmapäästöjen vaikutuksista maaekosysteemiin sekä havainnoida ympäristön tilan kehitystä Kanta- ja Päijät-Hämeen kuntien alueella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tutkimus tukee pitkäjänteistä ympäristön tilan seurantaa ja tarjoaa arvokasta tietoa, joka on ratkaisevaa ympäristönsuojelutoimien kehittämisessä. Tutkimuksesta ja sen tuloksista julkaistaan julkinen loppuraportti kesällä 2026 Hämeen ELY-keskuksen Raportteja-sarjassa.
Bioindikaattorit ovat ympäristön tilaa indikoivia eliölajeja
Bioindikaattoritutkimuksessa täydennetään ilmanlaadun mittausten ja päästökartoitusten avulla saatavaa tilannekuvaa ilmansaasteiden leviämisestä ja vaikutusalueiden laajuudesta. Bioindikaattorit ovat eliölajeja, jotka ovat erityisen herkkiä ympäristötekijöille ja auttavat ympäristön tilan arvioinnissa. Bioindikaattoritutkimuksessa ilman epäpuhtauksien vaikutuksien ilmentäjinä eli bioindikaattoreina voidaan käyttää esimerkiksi männyillä kasvavia runkojäkäliä, sammal-, männynneulas- ja humusnäytteitä, sekä havupuiden neulaskatoa. Nämä bioindikaattorit voivat reagoida ilmansaasteisiin esimerkiksi niin, että niiden esiintyvyys vähenee, tai niiden kunto ja ulkomuoto muuttuvat.
Hankkeen valmistelutilanne
Vuosien 2025–2026 aikana toteuttavan bioindikaattoritutkimuksen valmisteluvaiheessa on selvitetty muun muassa alueen ilmapäästötietoja, perehdytty aiemmin toteutettuihin bioindikaattoritutkimuksiin ja bioindikaattoreiden valintaperusteisiin, suunniteltu tutkimuksessa toteutettavia osatutkimuksia sekä viestitty hankkeesta yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämänkertaisessa tutkimuksessa tullaan tutkimaan ilmapäästöjen vaikutuksia ainakin männyillä kasvaviin runkojäkäliin, sammaleeseen ja humukseen.
Viimeisimpänä bioindikaattoritutkimuksen valmistelu on edennyt tarjouskilpailuvaiheeseen, jossa Hämeen ELY-keskus pyytää tarjouksia tutkimuksen toteuttamisesta. Tutkimuksen toteutuksen lopullinen laajuus selvinnee syksyllä 2024, kun tarjouskilpailu on päättynyt ja kustannusten jaosta on sovittu yhteistyökumppaneiden kanssa.
Tutkimuksen avainasemassa on alueellinen yhteistyö, joka hyödyttää kaikkia osapuolia
Aikaisemmat bioindikaattoritutkimukset on toteutettu yhteistyössä alueen kuntien, maakuntaliittojen ja toiminnanharjoittajien kanssa, ja tämä käytäntö on ollut käytössä muissa kansallisissa bioindikaattoritutkimuksissa. Bioindikaattoritutkimuksen kustannukset on jaettu ilmapäästöjä aiheuttavien toimintojen, kuten energiantuotannon, teollisuuden ja liikenteen, kesken. Tavoitteena on saada vastaavanlainen yhteistyösopimus myös tämän tutkimuksen toteuttamiseen. Yhteistarkkailuna suoritettu bioindikaattoritutkimus on kustannustehokkaampaa kaikille siihen osallistuville yhteistyökumppaneille.
Valmisteilla oleva bioindikaattoritutkimus on osa lakisääteistä ympäristön tilan seurantaa. Ilmapäästöjä aiheuttavien toimintojen velvollisuus osallistua alueella järjestettäviin ympäristön tilan yhteistarkkailuihin perustuu ympäristölainsäädäntöön sekä laitoskohtaisiin ympäristölupiin. Kuntien velvollisuus seurata ilmanlaatua perustuu ympäristönsuojelulakiin, jonka mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä ympäristön tilan seurannasta.
Yhteistyössä järjestetty, mahdollisimman suuren alueen kattava bioindikaattoritutkimus tuottaa tietoa niin alueelliseen kuin paikalliseen ympäristöntilan arviointiin. Bioindikaattoritutkimuksen avulla alueen kunnat ja toiminnanharjoittajat saavat arvokasta tietoa ympäristön tilasta omalla seudullaan, ja esimerkiksi toiminnanharjoittajat voivat hyödyntää sekä tutkimusta että sen tuloksia ympäristölupahakemusprosesseissa. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on ollut keskeinen tekijä aikaisempien tutkimusten onnistumisessa, ja sen toivotaan jatkuvan myös tämän tutkimuksen myötä.
Muutokset bioindikaattoreissa ovat hitaita
Kanta- ja Päijät-Hämeessä bioindikaattoritutkimuksia on tehty noin 10 vuoden välein. Edellisen kerran ilmapäästöjen vaikutusta metsäluontoon tutkittiin Hämeen ELY-keskuksen toimialueella vuonna 2014. Kanta-Hämeessä ilmanlaadun vaikutuksia ympäristöön on tutkittu myös vuosina 2001–2002, ja Päijät-Hämeessä vuosina 1999–2000. Myös muissa Suomen kaupungeissa ja maakunnissa bioindikaattoritutkimuksia on toteutettu samalla aikasyklillä. Toteutusväli on perustelu, sillä esimerkiksi jäkälissä muutokset tapahtuvat hitaasti. Puilla kasvavien runkojäkälien pitkäikäisyys ja sen mahdollistamat pitkän aikavälin haitta-ainekertymät tekevät jäkälistä erittäin hyviä bioindikaattoreita. On hyvä kuitenkin muistaa, että muun muassa myös ilmasto-, sää- ja kasvuolosuhteiden muutoksilla on vaikutusta jäkäliin ja bioindikaattoreihin yleisesti.
Lue vuoden 2014 bioindikaattoritutkimuksen loppuraportti tästä
Lisätietoja
Sinikka Koikkalainen, valvontapäällikkö, Hämeen ELY-keskus
[email protected], 0295 025 025
Paula Schroderus, harjoittelija, Hämeen ELY-keskus
[email protected], 0295 025 094