Ohjelmallinen rakennussuojelu

Ohjelmallinen rakennussuojelu -hankkeessa (2014-2016) kehitettiin ohjelmallisen rakennussuojelun periaatteita pilotoimalla valtakunnallisesti merkittävien rakennusten suojelua Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Tarkoituksena oli hoitaa valtion omistamien ja myymien kohteiden suojelu ajan tasalle valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen (480/85) nojalla. Lisäksi oli tarkoitus kartoittaa muiden valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristön kohteiden suojelutilannetta ja ohjelmoida suojelun toteuttamista niiltä osin. Elokuussa 2014 alkaneen hankkeen toisen vuoden aikana kehitettiin yhteistyössä muiden ELY-keskusten kanssa ohjelmallisen rakennussuojelun toimintamalleja sekä ohjelmoitiin rakennussuojelua myös muun Suomen osalta. Hanke oli ympäristöministeriön rahoittama.

Varsinais-Suomen ja Satakunnan valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia käytiin systemaattisesti läpi ensimmäisen vuoden aikana. Hankkeen yhteydessä käynnistettiin 25 rakennussuojeluasiaa. Tutkitut kohderyhmät olivat:

asetuksella suojellut rakennukset (20 kohdetta)
rautatiesopimuksen tarkoittamat kohteet (10 kohdetta)
alustava Haagin yleissopimuksen mukainen kansallisesti merkittävän kulttuuriomaisuuden luettelo (37 kohdetta)
valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt eli RKY -alueet (265 aluetta).

Hankkeen toisen vuoden aikana käytiin läpi koko maan kohderyhmiä ja kartoitettiin suojelutilannetta ja -tarvetta. Lisäksi laadittiin suositukset ensimmäisen vuoden aikana saatujen kokemusten perusteella. Hankkeen karttamateriaalissa käytettiin liikennevalomallia suojelutilanteen havainnollistamiseksi.

Seilin saaren Fyyri-niminen punainen rakennus on entinen hospitaalin taloudenhoitajan ja päällysmiehen virkatalo.

Kuva: Seilin saaren Fyyri-niminen rakennus on entinen hospitaalin taloudenhoitajan ja päällysmiehen virkatalo. © Kirsti Virkki

Ohjelmallinen rakennussuojelu -hankkeen loppuseminaari

Esitysmateriaalit 3.8.2016
(Saavutattavuusvaatimukset eivät koske alla olevia sisältöjä, koska tiedostot on julkaistu ennen 23.9.2018)

Rakennuksia suojellaan kaavalla tai rakennusperintölailla

Yleisin rakennusten suojelun väline on maankäyttö- ja rakennuslaki eli asemakaava. Joissain tapauksissa on tarvetta kuitenkin käyttää rakennusperinnön suojelemisesta annettua lakia (rakennusperintölaki). Kaavattomilla alueilla rakennusperintölaki on luonteva tapa suojella rakennuksia. Myös asemakaavoitetulla alueella sitä on mahdollista käyttää, mikäli kohteella on valtakunnallista merkitystä, jos asemakaavalla ei saavuteta riittävää suojelua, (yleensä sisätilojen suojelun tarpeen vuoksi) tai jos ilmenee asemakaavatilanteesta johtuvia erityisiä syitä.

Rakennusperintölain mukaisen suojeluesityksen ELY-keskukselle voi tehdä rakennuksen omistaja, valtion viranomainen, kunta, maakuntaliitto tai toimialueellaan sellainen rekisteröity yhteisö, jonka toimialaan kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen tai rakennetun ympäristön laatuun vaikuttaminen. ELY-keskus voi myös omasta aloitteestaan laittaa suojeluasian vireille.

Rakennus säilyy parhaiten kun se pysyy käytössä, mutta rakennuksen käyttötarkoitusta ei kuitenkaan voida suojella. Rakennusperintölain mukaiseen suojelupäätökseen sisältyvät suojelumääräykset, joista Museovirasto esittää lausunnossaan ehdotuksen. Lausunto pyydetään suojeluprosessin aikana myös kunnalta, naapureilta, haltijoilta ja omistajalta. ELY-keskuksen tekee suojeluasiassa päätöksen ja suojeluprosessi voi kestää nopeimmillaan noin vuoden verran. Rakennusperintölailla suojeltujen rakennusten korjauksissa on yhteistyötahona Museovirasto, joka myös myöntää rakennusten entistämisavustuksia.