Navigointivalikko

 

Avaa chat-ikkuna
liikenne-liikenneturvallisuus-ingressi

Liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuuden parantaminen on yksi ELY-keskusten keskeisimmistä tavoitteista. ELY-keskukset edistävät liikenneturvallisuutta tienpidon toimilla ja tekemällä yhteistyötä mm. Liikenneturvan, poliisin, pelastuslaitoksen ja kuntien kanssa. Ennalta ehkäisevää liikenneturvallisuustyötä tehdään yhteen sovittamalla maankäytön ja liikenteen suunnittelua. ELY-keskukset tukevat kuntien liikenneturvallisuustyötä osallistumalla kuntien liikenneturvallisuusryhmien toimintaan ja aktivoimalla kuntia liikenneturvallisuussuunnittelussa. Piittaamaton liikennekäyttäytyminen on valitettavan yleistä, mutta siihen on vaikea puuttua tienpidon toimin. Sen vuoksi a​rjen liikenteessä korostuukin jokaisen tiellä liikkujan vastuullinen käyttäytyminen.

Liikenneturvallisuuden edistäminen tienpidossa

Liikkumisen turvallisuuden varmistaminen on tärkeimpiä tavoitteita tieverkon päivittäisessä kunnossapidossa ja ylläpidossa, johon suurin osa tienpidon rahoituksesta käytetään. Talvisin liikenneturvallisuudesta huolehditaan oikea-aikaisella liukkaudentorjunnalla ja muulla talvihoidolla. Ajoratamerkinnöillä, näkemäraivauksilla sekä päällystekorjauksilla turvataan liikkumista koko tieverkolla.

Liikenneympäristön turvallisuusongelmia ratkaistaan ensisijaisesti pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä, joita toteutetaan vuosittain määritellyn rahoituksen puitteissa. Priorisoimalla pyritään löytämään ja toteuttamaan vaarallisimmat ja vaikuttavimmat kohteet. Parantamistoimissa painottuvat taajamat ja päätiet, koska niihin kohdistuvien toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset ovat tehokkaimpia.

Taajama-alueiden turvallisuutta parannetaan hillitsemällä ajonopeuksia ja toteuttamalla pieniä liikenneympäristön parantamistoimia. Lasten ja koululaisten liikkumista turvataan kehittämällä jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiä sekä parantamalla tienylityksiä koulumatkareiteillä. Suojateiden parantamiskohteet priorisoidaan ja niistä toteutetaan tehokkaimmat.

Pääteillä liikenneturvallisuutta parantavia pieniä kustannustehokkaita toimia ovat muun muassa automaattinen nopeusvalvonta, selkeät tiemerkinnät, kaiteiden rakentaminen ja kunnostaminen, nopeusrajoitusten tarkistaminen ja tehokas tiedottaminen häiriötilanteista. Uusia keinoja etsitään aktiivisesti kokeilujen ja pilottien kautta.

Ajotapa vaikuttaa liikenteen turvallisuuteen

Tällä hetkellä onnettomuuksien taustalla merkittävin riskitekijä on tienkäyttäjien piittaamattomuus liikennesäännöistä ja toisten tielläliikkujien turvallisuudesta. Riittävän suuri turvaväli on ykkösasioita liikenteessä. Se takaa riittävän reagointiajan äkillisissä jarrutustilanteissa. Tielläliikkujien on sopeutettava ajonopeus vallitsevien olosuhteiden mukaan. Lasten tarkkaavaisuus herpaantuu helposti. Aikuisten vastuulla on huomioida liikenteessä pienten kulkijoiden turvallisuus.

Nopeusrajoitusten tarkoitus on parantaa liikenneturvallisuutta

Nopeusrajoitusten tarkoitus on parantaa liikenneturvallisuutta ja vaikuttaa myönteisesti liikenteen sujuvuuteen ja ympäristöön. Nopeusrajoitukset auttavat vähentämään onnettomuusriskiä ja liikenneonnettomuuksien määrää. Alhaisempi ajonopeus voi vähentää onnettomuuksien vakavuutta ja pelastaa ihmishenkiä. Nopeusrajoitukset luovat tasaisen liikennevirran, mikä vähentää ohitustarvetta ja parantaa liikenteen sujuvuutta.

Nopeusrajoituksen asettamisessa huomioidaan monia eri tekijöitä, mm. tien liikennemäärä, mäet, mutkat, näkyvyys ja tien leveys, valaistus, kevyen liikenteen väylä, tien reunaympäristön törmäysturvallisuus, asutuksen ja liittymien määrä ja tapahtuneet onnettomuudet. Lisäksi nopeusrajoitukseen vaikuttavat, palveleeko tie ensisijaisesti paikallista liikennettä vai pitkän matkan liikennettä ja onko tien varrella kouluja, kauppoja, tuotantolaitoksia tms. Näitä tekijöitä painotetaan hieman eri tavoin riippuen tien toiminnallisesta ja liikenteellisestä merkityksestä.

Nopeusrajoitukset perustuvat valtakunnalliseen ohjeeseen nopeusrajoituksista. Nopeusrajoituksissa pyritään yhtenäisiin ratkaisuihin saman tyyppisissä olosuhteissa. Näin varmistamme, että tienpito ja liikkuminen ovat yhtenäistä koko maassa. ELY-keskus saa paljon ehdotuksia nopeusrajoitusten alentamisesta piittaamattoman liikennekäyttäytymisen vuoksi. Nopeusrajoitusten uskottavuuden kannalta on tärkeää, että nopeusrajoitukset sopivat vallitsevaan liikenneympäristöön. Mikäli tieympäristö ei tue nopeusrajoituksen muutosta, sitä ei kannata muuttaa. Nopeusrajoituksen muutoksella ei pystytä vaikuttamaan piittaamattomaan liikennekäyttäytymiseen.

Tieliikennelain mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Voit lukea lisätietoa nopeusrajoitusten käytöstä eri liikenneympäristöissä Palauteväylässä:

Mietitkö kehitysehdotuksen tekemistä?

Oletko huolissasi maanteiden kunnosta tai liikenneturvallisuudesta ja haluaisit asiaan parannusta? Tarkista ensin Ehdotusapurista, kannattaako toimenpidettä ehdottaa. Ehdotusapuri -arviointityökalun avulla voi testata etukäteen oman kehitysehdotuksen realistista toteutumismahdollisuutta, sillä emme voi toteuttaa kaikkia toimenpiteitä. Toisinaan toteutuksen estää rahoituksen puute ja toisaalta pienempienkin toimenpiteiden toteutuminen edellyttää liikenneympäristöön liittyvien kriteerien täyttymistä.

Kehitysehdotuksen tekeminen on nykyisin vaivatonta Palauteväylän kautta. Palauteväylään on koottu paljon tietoa liikenneturvallisuuteen liittyvistä asoista.

Yhteistyössä turvallisuusvisiota tavoitellen

Tieliikenteen turvallisuusvisiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Arjen liikenteessä korostuu jokaisen tiellä liikkujan vastuullinen käyttäytyminen, kuten turvavöiden käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen, muiden liikkujien huomioiminen ja kestävät kulkutapavalinnat. Valistus- ja tiedotustyön tavoitteena on tienkäyttäjän liikennekäyttäytymiseen ja asenteisiin vaikuttaminen niin, että liikkuminen on terveellistä, turvallista ja taloudellista.

Asenteisiin vaikuttaminen on jatkuvaa työtä ja liikenneturvallisuuden perusteluviestintää tehdäänkin eri toimijoiden yhteistyönä. Liikenneturvallisuuden eteen tehtävää yhteistyötä kuntien, poliisiin, Liikenneturvan ja elinkeinoelämän kanssa on tavoitteena syventää entisestään. Painopisteenä on kuntien liikenneturvallisuustyön, erityisesti elinikäisen liikennekasvatustyön, tukeminen. Paras tulos saadaan pitkäjänteisellä toiminnalla, jonka myötä liikenneturvallisuusasioiden näkyvyys ja arvostus lisääntyvät sekä erilaisten liikenneturvallisuutta parantavien toimenpiteiden hyväksyttävyys paranee.

Liikennekasvatustyön resurssipulaa helpotetaan sopivasti mitoitetulla alueellisella yhteistyöllä, jonka tavoitteena on myös hyvien kokemusten jakaminen. Kuntien ja ELY-keskuksen yhteisillä turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmien ja niiden seurannan avulla ohjelmoidaan maantie- ja katuverkon pienimpiä turvallisuustoimia, kuten suojateiden liikenneturvallisuuden parantamisia ja nopeusrajoitustarkistuksia sekä koordinoidaan yhteistyötä. Kuntien liikenneturvallisuustyön tukena toimivat monin paikoin ns. liikenneturvallisuuskoordinaattorit tai -toimijat. He ovat useimmiten konsultteja, joiden kustannuksista kunnat tai kunnat ja ELY-keskus yhdessä vastaavat.

Liikenneturvallisuussuunnitelmat

Liikenneturvallisuussuunnitelmat linjaavat maakuntien liikenneturvallisuustyötä. Alueellisen liikenneturvallisuustyön ohjaus ja valtakunnan tason linjausten jalkauttaminen alueelliselle tasolle on osoitettu ELY-keskusten tehtäväksi. Alueelliset liikenneturvallisuussuunnitelmat täsmentävät ja konkretisoivat valtakunnallisia toimenpiteitä ottaen huomioon maakunnallisen toimintaympäristön, nykytilanteen ongelmat ja aluekohtaiset painopistealueet.

Kuntakohtaiset turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmat laaditaan yhteistyössä kuntien eri hallinnonalojen kanssa. Suunnitelmien toteutumisen edellytyksenä on hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä, uudet toimintatavat ja riittävät resurssit. Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmien tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen kaikki liikkujaryhmät huomioiden sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön lisääminen.


Alueellista tietoa


TIETOA ALUEELTA

Liikenneturvallisuus - Kaakkois-Suomi

Sivun sisältö:Lapsia pyöräilemässä kevyen liikenteen väylällä.

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma 2022-2030

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma linjaa kokonaisvaltaisesti Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueen liikenneturvallisuustyötä tuleville vuosille. Suunnitelma toimeenpanee valtakunnallista liikenneturvallisuusstrategiaa. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa on kuvattu alueen liikenneturvallisuustilanne ja arvioitu keskeisimpiä toimintaympäristön muutoksia. Suunnittelua on ohjannut nollavisio, jonka mukaisesti kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Toimenpiteiden suunnittelua on tehty Safe System -ajattelun hengessä eli korostaen tienkäyttäjien turvallisuuteen ja toimintaan vaikuttamiseksi tarvittavan keinovalikoiman monipuolisuutta. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa asetettu visio ja tavoitteet ulottuvat vuoteen 2030. Toimenpidesuunnittelun aikajänteenä on vuodet 2022–2026. Suunnittelussa rajaudutaan tieliikenteen turvallisuuteen ja toimenpiteisiin, jotka ovat alueellisten julkisen sektorin toimijoiden kautta edistettävissä

Toimintaympäristön haasteita

Liikenteen toimintaympäristössä eletään suurten ja nopeiden murrosten aikaa. Muutoksia tapahtuu globaalilla, kansallisella ja alueellisella tasolla. Toimintaympäristön muutosten ennakoimisesta ja niiden merkityksen ja seurausten arvioinnista liikenteeseen ja liikennejärjestelmien kehittämiseen on tullut yhä haastavampaa.

Liikenneturvallisuustyön näkökulmasta keskeisimpiä ovat muutokset liikkumisen ja kuljetusten määrässä ja suuntautumisessa sekä käytetyissä liikenne- ja kulkumuodoissa (onnettomuuksille altistuminen ja onnettomuusriski).

Valtakunnallisella ja alueellisella tasolla kestävän liikennejärjestelmän kehittäminen on keskeinen edellytys liikenneturvallisuustyön tavoitteiden saavuttamiseksi. Liikenneturvallisuuteen vaikuttavat keskeisesti myös monet yhteiskunnalliset muutostekijät, joista keskeisimpänä väestörakenne sekä erilaiset sosiaaliset ja terveydelliset haasteet. Liikenneturvallisuutta edistäviä toimia tarvitaankin yhteiskunnan eri tasoilla.

Liikenneturvallisuustilanne

Kaakkois-Suomen tieliikenteessä menehtyy vuosittain keskimäärin 13 henkilöä (2017-2021) ja loukkaantuu vakavasti keskimäärin 46 henkilöä (2016-2020). Tieliikenteen turvallisuuden nollavision tavoittelun näkökulmasta voidaan siis puhua keskimäärin 59 vuosittaisesta vakavasta henkilövahingosta.



​​​​​​Pitkän aikavälin kehitys kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa Kaakkois-Suomen alueella on mennyt tasaisesti parempaan suuntaan. Tieliikennekuolemien määrä on vähentynyt noin kolmannekseen 20 vuoden takaisesta.

Vakavasti loukkaantuneiden määrän kehityksessä ei ole viime vuosina ollut nähtävissä suuntausta parempaan, mikä on osin seurausta pyöräilijöiden vakavien loukkaantumisten määrän kasvusta.

Valtakunnallisessa asukaslukuun suhteutetussa vertailussa vakavien henkilövahinkojen määrä Kaakkois-Suomessa edustaa koko maan keskitasoa. Kymenlaaksossa tilanne on parempi ja Etelä-Karjalassa huonompi kuin maassa keskimäärin.

Liikenneturvallisuusvisio ja tavoitteet vuoteen 2030

Pitkän aikavälin visiona on, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua tieliikenteessä. Liikkuminen koetaan turvalliseksi kulkutavasta tai liikkujan erityispiirteistä riippumatta. Liikkumisvalinnat ovat ympäristöystävällisiä sekä terveyttä ja turvallisuutta edistäviä.

Pitkän aikavälin tavoitteena on, että tieliikenteessä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrä vähenee jatkuvasti. Vuonna 2030 tieliikenteessä menehtyy enintään 5 ja loukkaantuu vakavasti enintään 20 ihmistä. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kokema turvallisuuden tunne liikenteessä kasvaa.



 

Painopistealueet ja toimenpiteet vuosille 2022-2026

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää monipuolisesti liikenneturvallisuustyön eri osa-alueisiin liittyviä toimenpiteitä. Viisivuotiseen toimenpidesuunnitelmaan on kirjattu yhteensä noin 70 toimenpidettä, joista jokaiselle on määritelty alueelliset vastuutahot. Toimenpiteet on ryhmitelty nykytilan analyysin ja vaikuttavuuden perusteella valituille painopistealueille, joita ovat:

  • nuoret
  • ajonopeudet
  • päihteet
  • ajoterveys
  • jalankulku, pyöräily ja sähköiset liikkumisvälineet
  • päätiet.

Lisäksi läpileikkaavina teemoina käsitellään elinikäisen liikennekasvatustyön ja tieliikenteen pelastustoiminnan kehittämistä.

Liikenneturvallisuustyön toimintamalli

Nollavision saavuttamiseksi on tehtävä systemaattista työtä. Alueelliseen liikenneturvallisuustyöhön tarvitaan mukaan kaikki ne toimijat, jotka voivat omalla panoksellaan edistää asetetun tavoitteen saavuttamista. Eri toimijoiden välinen yhteistyö ja verkostoituminen on edellytys kaikkien tarvittavien keinojen käyttöönottamiselle ja toiminnan vaikuttavuudelle.

Liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat työkaluja ”jaetun vastuun” konkretisoimiseksi valtakunnallisessa, alueellisessa ja paikallisessa liikenneturvallisuustyössä. Julkisella sektorilla on keskeinen rooli koordinoida yhteistoimintaa, ylläpitää liikenneturvallisuustyön tilannekuvaa ja edistää laadittujen suunnitelmien toteutumista.

Kaakkois-Suomessa liikenneturvallisuustyön alueellisesta koordinoinnista ja liikenneturvallisuussuunnitelman edistämisestä ja seurannasta vastaa ELY-keskuksen vetämä Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuustyöryhmä.

Paikallista liikenneturvallisuustyötä ohjataan ja suunnitellaan kuntien liikenneturvallisuustyöryhmissä. Turvallisen liikkumisen edistäminen on keskeinen osa kunnan perustehtävää eli kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Jokaisessa Kaakkois-Suomen kunnassa on toimiva kunnan liikenneturvallisuustyöryhmä, ja ryhmän toimintaa tukeva liikenneturvallisuuskoordinaattori.

Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelman seurantakatsaus 2024

Liikenneturvallisuustyön seurannan tarkoituksena on arvioida suunnitelman toteutumista ja vaikuttavuutta. Seurannassa arvioidaan tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista sekä alueellista ja paikallista liikenneturvallisuustyötä. Seurannan tuloksista ja muista liikenneturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista aiheista ja ilmiöistä keskustellaan vuosittain järjestettävässä Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumissa. Seurannan tuloksista laaditaan myös vuosittain julkaistava seurantakatsaus. Viimeisin katsaus on laadittu toukokuussa 2024 ja se on saatavilla alla.

Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat

Alueellisen Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelman lisäksi myös jokaisella alueen kunnalla on tarkempi paikallinen liikenneturvallisuussuunnitelmansa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus huolehtii jatkuvana prosessina siitä, että alueen kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat ajan tasalla. Suunnitelmat on toteutettu seutukuntakohtaisina prosesseina seuraavasti: Etelä-Kymenlaakso, Kouvola, Lappeenrannan seutu ja Imatran seutu. Suunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain ja ne päivitetään määräajoin.

Suunnitelmat laaditaan yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen sekä kuntien kanssa (työhön osallistuvat myös Liikenneturva ja poliisi). Etelä-Kymenlaakson kuntien suunnitelmat on toteutettu vuonna 2016, Kouvolan suunnitelma vuonna 2017, Lappeenrannan seudun kuntien suunnitelmat vuonna 2018 ja Imatran seudun kuntien suunnitelmat vuonna 2019.

Ota yhteyttä

Liikenteen asiakaspalvelu

  • Palauteväylä (etsi tietoa, jätä palaute tai kehitysehdotus, kysy neuvoa)
  • Neuvonta 0295 020 600 ma–pe klo 9-15 (pvm/mpm) Huom! 1.7.–26.7 klo 9–14
  • Chat-palvelussa asiakasneuvoja paikalla ma-pe klo 9-15 (muuna aikana virtuaalineuvoja)
  • Somessa: Instagram | Facebook | Viestipalvelu X

Tienkäyttäjän linja 0200 2100

 Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).

Oikopolut

Liikenteen asiakaspalvelu - usein kysyttyä.

Ehdotusapuri.

Päivitetty: 01.07.2024