Ilmastotyö Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä vesien hyvän tilan saavuttaminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat arjen tehtäviämme.  Toiminnallamme lisäämme elinvoimaa ja tavoittelemme vihreää siirtymää. ELY-keskusten ilmastotiekartan avulla ilmastotyötä jalkautetaan ja siitä tehdään osa asiantuntijatyötä kaikilla vastuualueilla.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella on seuraavat ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen sekä kestävän kehityksen edistämiseen liittyvät erikoistumistehtävät:

• Pohjois-Karjalan biosfäärialueen koordinointi
• Joutoalueiden metsitykseen liittyvän ELY-keskusten lausuntomenettelyn koordinointi

Pohjois-Karjalan biosfäärialue kuuluu UNESCOn Ihminen ja biosfääri -ohjelmaan ja on osa maailmanlaajuista kestävän kehityksen malliverkostoa, jossa yhdistyvät luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, alueellinen kestävä kehitys, monitieteinen tutkimus ja laaja paikallislähtöinen yhteistoiminta.

Laki joutomaiden metsityksen tukemisesta on tällä hetkellä määräaikainen, mutta sen jatkoa valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä.  

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sisäinen ja alueellinen ilmastotyö

Ilmastonmuutoksen hillintä, sopeutuminen ja kiertotalouden edistäminen ovat ELY-keskuksen strategisia tavoitteita ja niitä toteutetaan läpi vastuualueiden ja yksiköiden. ELY-keskuksessa toimii vastuualueet ja yksiköt kattava asiantuntijoiden foorumi, joka mahdollistaa laajan tiedonvaihdon, sisältöjen tuottamisen ja toimeenpanon vastuualue- ja yksikkörajat ylittävissä keskeisissä teemoissa ja hankkeissa. 

Teemme yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja muiden alueen toimijoiden kanssa. ELY-keskus osallistuu maakuntaliiton käynnistämien alueellisten ohjelmien ja suunnitelmien valmisteluun. Lisäksi ELY-keskus toimii maakuntaohjelman toteutusta edistävissä ryhmissä, mm. Ilmasto ja energia -teemaryhmässä. ELY-keskuksen edustaja toimii maakuntaliiton vetämän Circwaste -hankkeen alueellisen koordinaatioryhmän puheenjohtajana.

ELY-keskus on mukana toteuttamassa Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaa. Ohjelmassa toteutetaan ympäristön- ja ilmastonsuojeluun liittyviä teemahakuja sekä lisätään asiantuntijayhteistyötä ja -verkostoitumista seminaarien ym. muodossa. 

Poimintoja ilmastotyöstä:

• Edistämme maa- ja metsätalouden vesiensuojelua. Vesienhoidon toimenpiteet ovat suurimmaksi osaksi myös hiilineutraaliutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä.
• Toteutamme Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelmaa 2023-2027. Kiertotalous ja vähähiilisyyden edistäminen ovat vahvasti mukana ohjelman toteutuksessa. 
• Huomioimme materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden sekä vesistö- ja valuma-aluekunnostukset valvonnassa, neuvonnassa ja rahoituksessa
• Ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet huomioidaan alueidenkäytön suunnittelussa, kuntien kehittämiskeskusteluissa, YVA-menettelyissä ja lausunnoissa.
• ELY-keskuksen eri tehtäviä kehitetään ilmastotiekartan mukaisesti
• Edistämme rakennerahastorahoituksella ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoituksella toteutettavia vihreän siirtymän kehittämis- ja investointihankkeita. Rahoittajaviranomainen alueella on Etelä-Savon ELY-keskus. 
• Toteutamme luonnonsuojelualueita ja suojelemme uhanalaisia luontotyyppejä mm. METSO- ja Helmi-ohjelmissa, millä lisätään samalla hiilivarastojen määrää alueella.

Pohjois-Karjalan ilmastopäästöt

Pohjois-Karjalan kasvihuonekaasupäästöjen tilanne noudattelee Suomen keskiarvoja. Suurimmat päästölähteet ovat maatalous, energia ja tieliikenne. Suomen ympäristökeskus SYKE:n päivittämien laskelmien mukaan Pohjois-Karjalan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 2005–2021 28,3 % ja asukaskohtaiset päästöt 24,2 %. 

Pohjois-Karjalan päästöihin liittyvät ilmastotavoitteet

Maakuntaan laadittiin v. 2021 Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030, jonka tavoitteet ovat:

1. Pohjois-Karjala on elinvoimainen maakunta, jossa väestö voi hyvin.
2. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.
3. Energia on vähäpäästöistä ja perustuu maakunnan omaan energian tuotantoon paikallisista luonnonvaroista.
4. Ilmastokestävä rakentaminen ja asuminen ovat mahdollisia sekä taajamissa että haja-asutusalueilla
5. Luonnonvaroja käytetään kestävästi ja ilmastoviisaasti mahdollistaen monipuolinen liike-toiminta.
6. Maakunnan osaaminen ja tutkimustieto siirtyy joustavasti toimijoiden käyttöön ja Pohjois-Karjala on osallistava maakunta.
7. Hinku -tavoitteet toteutuvat

Pohjois-Karjala on Hinku-maakunta, eli tavoittelee 80 %:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030. Hinku-maakunnan status edellyttää, että vähintään 90 % maakunnan väestöstä asuu Hinku-kunnassa. Pohjois-Karjalan kolmestatoista kunnasta kymmenen on sitoutunut Hinku-kunnalle asetettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden toteuttamiseen. 

Maakuntaan on laadittu Öljyvapaa ja vähähiilinen Pohjois-Karjala 2040 -tiekartta. Tavoitteena on, että Pohjois-Karjala on öljyvapaa, vähähiilinen ja resurssitehokas maakunta, jossa älykäs bio- ja kiertotalous ovat mahdollistaneet fossiilisten polttoaineiden ja materiaalien korvaamisen uusiutuvilla.

Lisätietoa

• Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2025 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto)
• Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma 2023-2027 (PDF, ely-keskus.fi)
• Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma IE2030 (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto)
• Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma (ely-keskus.fi)
• Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan 2040 (PDF, interregeurope.eu)
• Circwaste (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto)
• Rakennerahoitus (rakennerahastot.fi)
• Hinku (Hiilineutraalisuomi.fi)

Yhteystietoja

Ympäristöasiantuntija Kaisa Figueiredo, [email protected]
Johtaja Janne Kärkkäinen, [email protected]