Uutiset

Puheenvuoro: Yksittäinen pieni asia saattaakin olla iso asia

Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Työnkuvat muuttuvat, tuttu turvallinen työpiste on enää muisto vain, työtehtävät muuttuvat ja on opeteltava kokonaan uutta, tietojärjestelmät uudistuvat, työkaverit tulevat ja menevät, pomo siirtyy uusiin tehtäviin. SAK:n alue- ja järjestöasiantuntija Taina Salomäki kertoo Puheenvuorossa, miten mieli voi hyvin työssä. Etelä-Savossa hyvän työelämän teemana onkin maaliskuussa mielen hyvinvointi.

Koko ajan tapahtuu muutoksia, jossa työntekijän pitää pysyä mukana. Pitää juosta, jotta pysyisi paikallaan. Vaikka ulkoisesti saattaa näyttää, että työntekijä pysyy mukana muutoksessa, niin pysyykö työntekijän mieli mukana? Mistä tiedetään, kuinka hyvin työntekijän mieli voi? Mielenterveys kun on yksi iso osa meidän työkykyämme.

Työpaikkojen pitää yhä enemmän tukea myös työntekijöiden mielenterveyttä. Meillä ei ole varaa menettää yhtään työntekijää mielenterveyden ongelmien vuoksi sairauslomalle tai jopa työkyvyttömyyseläkkeelle.  Mielenterveyden sairaudet ovat edelleen yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Työnantajilla on iso tarve löytää osaavaa työvoimaa, ja tässä onkin syytä kysyä, että onko tehty riittävän paljon, jotta nykyinen henkilöstö pärjää työssä. Olisiko vielä jotain, mitä pitää tehdä, jotta me jaksaisimme töissä myös tulevaisuudessa?

Työpaikkojen työsuojeluvaltuutetuilla on iso rooli työpaikoilla. Valtuutettu ohjaa, neuvoo ja huolehtii työpaikalla monista asioista ja neuvoo tarvittaessa myös työnantajia, he ovat mukana työsuojelutoimikunnissa ja tuovat henkilöstön asioita työnantajan tietoon. Lisäksi moni työsuojeluvaltuutettu pyrkii myös kouluttautumaan joko ammattiliiton koulutuksissa tai esimerkiksi työterveyslaitoksen kautta, jotta voisi olla yhä paremmin avuksi työpaikalla. Työsuojeluvaltuutettu on myös monesti se ensimmäinen kontakti, kun töissä voidaan huonosti.

Mielenterveyden tukeminen työssä tarkoittaa työntekijän voimavarojen vahvistamista ja sitä, että työpaikan epäkohtiin puututaan. Tässä meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa ja olla osa yhteisöä. Jos huomaa, että työkaverilla ei ole kaikki hyvin, on rohkeaa mennä kysymään asiasta, auttaa ja olla tukena. Jos työkaveri ei halua puhua asiasta, ei pidä jäädä yksin murehtimaan vaan kertoa siitä esimerkiksi työterveyshuollolle tai luottamushenkilölle. Mielenterveyteen ja jaksamiseen pitää panostaa työpaikoilla ennaltaehkäisevästi ja hoitavasti. Työpaikolla pitää olla matalan kynnyksen paikkoja, joista saadaan apua helposti ja nopeasti.

Millainen on sitten hyvä työpaikka mielenterveyden näkökulmasta? Mielenterveyttä tukevilla työpaikoilla on mm. mahdollisuus kokea työn iloa, työyhteisön jäsenet arvostavat toisiaan, tietävät mitä ja miksi työtä tehdään, tieto kulkee, johtaminen on selkeää, oikeudenmukaista ja tasapuolista sekä päätöksentekoon pääsee mukaan vaikuttamaan. Nämä ovat yksittäisiä pieniä asioita, mutta yhdessä niistä muodostuu valtavan iso kokonaisuus, jolla on vaikutusta moneen muuhunkin asiaan työntekijän näkökulmasta mielenterveyden lisäksi.

Voisitko Sinä tehdä jotain sen eteen, että työpaikkasi olisi parempi paikka työskennellä? Ennaltaehkäisy on asiassa tärkeintä ja kevään jo kurkistellessa ikkunoiden takaa heitän haasteen, että muistat töihin mennessä tervehtiä työkaveria ja kysyä, mitä kuuluu. Pienillä asioilla on iso merkitys, ja meillä jokaisella on vastuu siitä, millainen työkaveri itse olen.

Taina Salomäki
SAK:n alue- ja järjestöasiantuntija
Kaakkois-Suomi