Tulos- ja vaikuttavuusperusteinen palvelujen hankinta on luonteva osa työllisyyspalveluja. Se tarvitsee tuekseen vahvaa johtamista ja käytännön työkaluja.

Tulos- ja vaikuttavuusperusteinen hankinta on kehittynyt Suomessa noin kymmenen vuoden ajan. Sitä on kehitetty valtion TE-palvelujen hankinnoissa sekä kuntien työllisyyspalvelujen hankinnoissa erilaisten kokeilujen ja pilottien kautta. Aiemmissa arvioinneissa on tunnistettu, että tulos- ja vaikuttavuusperusteisuus on vain yksi osa hyvin suunniteltua ja johdettua markkinalähtöisten palveluiden käyttöä. Tällä johdon tiivistelmällä haluamme nostaa esiin viestejä työllisyyspalvelujen johtaville ja ohjaaville tahoille siitä, millaisia asioita tulos- ja vaikuttavuusperusteisissa hankinnoissa ja palkkiomallien suunnittelussa tulisi ottaa huomioon.

Tulos- ja vaikuttavuusperusteisilla palveluilla voidaan saavuttaa useita hyötyjä. Usein samalla rahalla saavutetaan enemmän tuloksia ja parhaassa tapauksessa nopeammin. Tulos- ja vaikuttavuusperusteisissa palveluissa hankkija siirtää riskiä palveluntuottajalle. Palveluntuottajat ovat saavuttaneet usein tuloksia pienemmillä kustannuksilla kuin aikaisemmin.

Toiseksi tulosperusteiset hankinnat voivat parhaimmillaan avata palveluntuottajille mahdollisuuksia kehittää uudentyyppisiä ratkaisuja tai tapoja toimia. Tämä edellyttää sitä, että palvelujen sisältöjä ja reunaehtoja ei ole määritelty liian yksityiskohtaisesti. Mallien edellytyksenä on se, että tulospalkkiomalli tulisi olla mitattavissa ja tuottajalla tulisi oikeasti olla mahdollisuus vaikuttaa palkkiomailleihin.

Tulos- ja vaikuttavuusperusteisilla työllisyyspalveluilla on saavutettu selvitysten mukaan yksilöllisempää ja asiakaslähtöisempää palvelua. Palvelun asiakaslähtöinen toteutuminen on aina kiinni toteuttavan henkilöstön kyvykkyyksistä ja persoonasta, mutta mikäli tulos- ja vaikuttavuusperusteiset palvelut tarjoavat riittävän väljät toimintamahdollisuudet palveluntuottajille, voivat he soveltaa palvelun toteutusta paremmin yksilön ja asiakkaan tilanteisiin. Epämuodollisuus ja vertaisuus ovat elementtejä, joita tulos- ja vaikuttavuusperusteisissa palveluissa on helpompi toteuttaa.  Tulos- ja vaikuttavuusperusteiden ajattelu auttaa palvelujen suunnittelussa ja kohdentamisessa, mutta edellyttää vahvaa näkemystä palvelun hyödyntämisestä ja asiakkaiden ohjaamisesta palveluun.

Erinomaisen tulos- ja vaikuttavuusperusteisten palvelujen suunnittelun lähtökohtana ovat samat hyvän hankinnan periaatteet mitä ylipäätään onnistuneissa hankinnoissa. Näitä ovat systemaattinen markkinavuoropuhelu palveluntuottajien kanssa sekä selkeä näkemys palvelun tavoitteista, mikä heijastuu palvelun kaupallisen mallin laatimiseen. Kaupallisella mallilla tarkoitetaan ajatusta siitä, että palvelu on kannattava sekä yhteiskunnalle että palveluntuottajalle.

Jatkossa työllisyyspalvelujen ja TE-palvelujen ohjauksessa ja johtamisessa tulevien järjestäjien kannattaa muodostaa selkeä positio tulos- ja vaikuttavuusperusteisten hankintojen roolista. Tämä helpottaa markkinan kanssa käytävää dialogia. Tulos- ja vaikuttavuusperusteisten hankintojen hienosyisemmät toteutustavat vaativat työkaluja ja apuvälineitä sekä TE-viranomaisille oikeuksia analysoida erilaisia rekisteriaineistoja. Tässä tulevilla järjestäjillä on edunvalvonnan paikka. Tulosten ja vaikutusten määrittäminen seuranta ja mittaaminen kannattaa kuitenkin pitää hankintaorganisaation tai järjestäjän hyppysissä.

Lisää aiheesta Tulos- ja vaikuttavuusperusteisten hankintojen rakennuspalikat-käsikirja

Teksti: Olli Oosi, Owal Group Oy