Suomi 100 - Taustat ja tarinat
Juhlasivulla esitellään virastojen toimintaa ennen ja nyt
- ELY-keskus
- Etusivu
- Julkista työnvälitystä Tampereella 110 vuotta
- Mistä ELY-keskukset ja TE-toimistot ovat lähtöisin?
- Työnvälitystä Vaasassa vuodesta 1906
- Raippaluodon silta avattiin tanssien
- Tienpidon historiasta
- Hyvää itsenäisyyspäivää!
- Helsingin työnvälityksen historiaa
- Julkista työnvälitystä Tampereella 110 vuotta
- Kehitysaluepolitiikasta alueiden kehittämiseen
- Patoturvallisuutta nyt ja ennen
- Verlan puuhiomo ja pahvitehdas - elävää kulttuuriperintöä
- Kvarkens skärgård - världsnaturarv
- Järvien pintoihin ovat vaikuttaneet järvenlaskut, säännöstely ja luonnonvoimat
- Helppoa kuin heinänteko - vai onko sittenkään?
- Juokse porosein - vaan mitäpä jos se lentääkin
- Jätkä on eläin!
- Österbottens TE-byrå gjorde över 150 lyckade besök hos företagare i regionen
- Koulutuksella osaamista, yrittäjyyttä ja hyvää työllisyyttä
- Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria
Julkista työnvälitystä Tampereella 110 vuotta
Noin 110 vuotta sitten oltiin yhteiskunnassa huolissaan työllisyydestä, yhtälailla kuin tänäkin päivänä. Tuolloin jo pitkään vallinnut vaikea työllisyystilanne, varsinkin talvisin kaipasi puolueetonta työnvälitystoimintaa. Niinpä Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Helsingissä vuonna 1902 pidetyn komitean esityksen perustaa maamme suurimpiin kaupunkeihin, kuten Tampere, kunnallinen työnvälitystoimisto. Tampereella työnvälitystoimisto aloitti toimintansa 6.3.1904.
Aluksi toimistoa hoiti yksi mies A.A.Lagerström, jonka kaupunginvaltuusto oli valinnut toimiston johtajaksi. Toiminnan alkuvaiheessa kaupunki tarjosi työttömille metsätöitä ja avusti työkalujen hankinnassa, sekä matkakustannuksissa. Kaupungin järjestämistä töistä käytettiin nimitystä hätäaputyöt ja myöhemmin kyseisiä töitä järjestettiin myös mm. viemäröinti- ja kaapelitöissä, sekä katujen päällystystöissä. Tampereella henkikirjoilla olleille palvelut olivat maksuttomia, eivätkä ulkopaikkakuntalaiset, kuten pispalalaiset tai messukyläläiset, päässeet hätäaputöihin. Ne oli tarkoitettu tamperelaisille ja etusijalla suurperheellisille. Ulkopaikkakuntalaisetkin otettiin 50 pennin sisään kirjoitusmaksun maksettuaan asiakkaiksi, joille välitettiin muita töitä.
Näin julkinen työnvälitys Tampereella oli lähtenyt käyntiin, ja vaikka toimistoa yritettiin tuoda ihmisten tietoisuuteen, ei tieto tavoittanut kovin laajasti työnhakijoita, vaan he kävivät entiseen malliin kysymässä töitä suoraan työnantajilta. Tampereellahan on teollisuudella pitkät perinteet tamperelaisten elättäjänä ja tuolloin teollisuus kasvoi ja kehittyi koko ajan. Tampereen toimiston ensimmäisen vuosikymmenen aikana ei tapahtunut kovin suuria muutoksia työttömyysluvuissa.
Sittemmin 1920-luvulla alkoi työnvälitystoimisto olla jo tutumpi ja toimistossa asiointi vilkastunut niin, että tarvittiin lisätiloja, sekä henkilökuntaa. Miehille ja naisille erotettiin omat sisäänkäynnit, koska naiset pelkäsivät rähiseviä miehiä. Työllisyystilanne parantui teollisuuden kehittymisen myötä. Koneellistuminen toi tilauskantojen lisääntymistä, sillä uusia tuotteita alettiin valmistaa kuten: autoja, moottoripyöriä, polkupyöriä, tuulitakkeja, kumisaappaita, posliiniastioita, emalikattiloita jne. eikä tuotanto enää pystynyt vastaamaan kysyntään. Asukasluku kasvoi ja sitä myötä liikenne, joten linja-autoliikenne aloitti Tampereella 1920-luvun alussa toimintansa. Myös laivaliikenne kasvoi. Ihmisten vaurastuttua palvelualatkin alkoivat työllistää lisää, sillä alettiin käymään ravintoloissa, elokuvissa, kahviloissa jne.
Kuva: Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston arkisto
Tampereen työnvälitystoimisto laajeni ja toiminta kehittyi vuosi vuodelta, sillä työnantajat oppivat käyttämään palvelua ja työnhakijoidenkin keskuudessa toimisto oli tullut tutuksi. Kehitys oli melko tasaista 1950-luvulle saakka, ainoastaan sodat aiheuttivat epävakautta. Tosin teollisuuskaupunkina sota-ajatkin toivat työtä tamperelaisille, sillä erilaisia tarvikkeita tarvittiin koko ajan rintamalla.
Sotien jälkeen työtä oli taas uudisrakennustoiminnassa. Uusia kaupunginosia kaavoitettiin ja rakennettiin useita julkisia rakennuksia. Myös omakotitalojen rakentaminen oli tuolloin vilkasta. Työnvälitystoimisto lisäsi palvelujaan, sillä tamperelaisia alettiin välittää myös Ruotsiin töihin. Vuonna 1950 perustettiin ammatinvalinnanohjaus, sekä alettiin kiinnittää huomiota invalidienkin työnvälitykseen.
Työvälityksen toimintaa haluttiin entisestäänkin tehostaa, joten 2.6.1959 säädetyn työnvälityslain keskeisin uudistus oli työvoimahallinnon keskittäminen valtion viranomaisten hoidettavaksi vuodesta 1961 alkaen. Samana vuonna Tampereen työnvälitystoimisto muutti uusiin tiloihin Kauppakadulle. 1960-luvulla koko Tampereen kaupunkikuva alkoi muuttua. Kotitaloudet alkoivat koneellistua, hankittiin televisioita, puhelimia, pesukoneita ja autoja. Väkiluku kasvoi ja teollisuus sekä palvelualat työllistivät tamperelaisia. Vuonna 1973 lain myötä muutettiin työnvälitystoimistot työvoimatoimistoiksi, ja vuonna 1976 Tampereen työvoimatoimisto sai oman työvoimantalon Itsenäisyydenkadulta, sillä paikalliseen työvälitykseen liittyvät toimet, kuten ammatinvalinnanohjaus ja piiritoimisto, oli saatu saman katon alle.
1980-luvulle tultaessa alkoi tietotekniikka näyttäytyä enenevässä määrin työpaikoilla. Tampereen työvoimatoimistossa siirryttiin vuonna 1986 tietokonekantaan ja asiakaskorteista luovuttiin. Vuotta aikaisemmin työttömyyskortisto lakkautettiin ja työttömyysturva-asiat siirtyivät työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Vuosikymmenen lopulla vietettiin yleistä kulutusjuhlaa, työpaikkoja oli ja rahaa käytettävissä, lainaakin otettiin köykäisin perustein.
Kunnes sitten seuraavan vuosikymmenen alussa tilanne muuttui yhteiskuntamme yhdeksi pahimmista lama-ajoista. Työpaikkoja ei enää ollut ja työttömyys räjähti ennen näkemättömiin lukemiin. 1990-luvun puolivälissä tilanne alkoi hiljalleen korjaantua ja 2000-luvulle tultaessa näkyvimpänä uudistuksena oli sähköisten palvelujen kehittäminen. Perustettiin Tampereen toimistolle omat verkkosivut, jota kautta tiedotettiin asiakkaille palveluista, joka kehitys on jatkunut voimakkaana tähän päivään asti.
2010-luvulla koettiin ehkä suurin toimintamallin muutos työnvälityspalvelujen muututtua monikanavaiseksi ja palveluja tarjotaan palvelutarpeen mukaan. Sähköisiä kanavia suositaan ja kehitetään koko ajan. Uudenlaisia kanavia työnvälittämiseen kehittyy hurjaa vauhtia. Twitterit, Facebookit, LinkedInit, erilaiset työnhakuun liittyvät verkkosivustot, kuten Haussa.fi, te-palvelut.fi jne eivät liene enää monellekaan työnhakijalle vieraita.
Kaiken kaikkiaan julkista työnvälitystä Tampereella on harjoitettu jo 110 vuotta. Toimisto on nähnyt niin nousu- kuin laskukausiakin. Palveluja on kehitetty kautta vuosikymmenien ja hoidettu työllisyyttä. Vaikka monenlaisia toimintamalleja ja myllerryksiä on koettu, on tamperelainen julkinen työnvälitys aina pyrkinyt kulkemaan ajan mukana ja uudistumaan sen myötä asiakkaiden tarpeita kuunnellen. Kuitenkaan perusasia ei ole näiden vuosikymmenten aikana muuttunut: pyrkiä löytämään sopiva työpaikka työnhakijalle ja sopiva työntekijä työnantajalle.
ely-updated 25.02.2021