- Liikenne
- ELY-keskusten liikenteen tehtävät
- Julkinen henkilöliikenne
- Joukkoliikenteen hankinnat
- Markkinaehtoinen liikenne
- Palvelutaso
- Pysäkkiasiat
- Tiedotteet
- Tilastot ja raportit
- Valtionavustukset
- Yksinoikeudet
- Kunnossapito
- Kävely ja pyöräily
- Jalankulku- ja pyöräilyväylien kunnossapito
- Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen
- Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen arjessa ja matkailussa
- Liikennejärjestelmätyö
- Liikenneturvallisuus
- Liikenteen asiakaspalvelu
- Luvat ja lausunnot
- Erikoiskuljetukset
- Ajankohtaista
- Erikoiskuljetusapuri
- Erikoiskuljetusluvan tarve
- Hakemusten käsittely
- Kuormaus ja merkintä
- Liikenteenohjaus
- Lupamaksut ja lupien voimassaoloajat
- Tilastot, julkaisut ja linkkejä
- Etuajo-oikeudet lautoille
- Kaapelit, johdot ja putket tiealueella
- Sijoituslupa, sähkö, tele, kaukolämpö ja maakaasu
- Ilmoitusmenettely, sähkö ja tele
- Suunnittelijan työkalupakki
- Lupa-apuri
- Kelirikkoajan poikkeuslupa maanteille
- Lausunto naapurin kuulemisesta
- Liikenteenohjaussuunnitelmat
- Liittymät
- Luvan hakeminen talvirallikilpailun yhteydessä talvirallirenkailla ajettaville siirtymäosuuksille
- Maantien suoja-alueelle rakentaminen
- Myyntitoiminta maantien varrella
- Opasteet ja mainokset
- Palvelukohdeopasteet ja mustapohjainen osoiteviitta
- Mainonta ja ilmoittelu maantien varrella
- Tilaisuuksien tilapäiset ilmoitukset maantien varrella
- Vaalimainonta maantien varrella
- Muita opastusmerkkejä
- Opasteapuri
- Tapahtuman liikennejärjestelyt
- Tien tilapäinen sulkeminen
- Työlupa tiealueella työskentelyyn
- Vesihuoltojohdot
- Maantielle jätetyn ajoneuvon siirtäminen
- Saaristoliikenne
- Teiden suunnittelu ja rakentaminen
- Tieperinnetoiminta
- Museotiet
- Fagervikintie
- Huovintie
- Peräkunnantie
- Kuortti
- Magneettimäki
- Vanhalinnantie
- Tuusulanjärven rantatie
- Koiviston paikallistie
- Museosillat
- Tienpidon pitkä historia
- Auta Mobiliaa täydentämään kokoelmaa
- Yhteyshenkilöt
- Väyläviraston edeltäjät
- Usein kysyttyä
- Vahingonkorvaukset
- Yksityistieavustukset
Soratiet
Sorateiden kunnossapitoon kuuluvat tien pinnan tasaus, paikkaus, soran lisäys, tien kuivatus, pölynsidonta, kelirikkokorjaukset ja tierakenteiden parantaminen.
Sorapintaisia maanteitä on Suomessa n. 27 000 km. Suuri osa niistä on vanhojen kulkureittien päälle vähitellen paranneltuja teitä ja niiden rakenteellinen kunto on monen tekijän summa. Sorateiden kantavuus ei usein vastaa liikenteen vaatimuksia. Vauriot ovat näillä teillä yleisiä erityisesti runsaiden sateiden ja maan sulamisen aikaan keväisin. Silloin joudutaan asettamaan painorajoituksia, joilla varmistetaan tienkäyttäjien turvallisuus ja tien säilyminen korjauskelpoisena. Vain kaikkein huonokuntoisimmat osuudet pystytään kunnostamaan, muuten tiet pidetään liikennöitävässä kunnossa kevyemmillä toimenpiteillä.
Hoitoluokitus ohjaa hoitotoimien priorisointia
Sorateiden kuntoa mitataan ajomukavuuteen vaikuttavien tienpinnan tasaisuuden, kiinteyden ja pölyävyyden perusteella. Soratiet on luokiteltu hoitotoimenpiteiden priorisointia ja hoidon tasolle asetettavia vaatimuksia varten kahteen luokkaan mm. liikennemäärän, tien merkittävyyden ja maankäytön perusteella.
Sorateiden hoidolla ja ylläpidolla pyritään varmistamaan teiden kulkukelpoisuus niin, että liikenne ei oleellisesti vaikeudu eikä jouduta turvautumaan painorajoituksiin, jotka vaikeuttavat erityisesti maa- ja metsätalouden liikennöintiä. Lue lisätietoa sorateiden hoidon toimintaperiaatteista Palauteväylän artikkelista:
Sorastukset
Hoitourakoihin on määritelty tietty määrä soratonneja / vuosi ja määrä on laskettu sen mukaan, että urakka-alueen soratiet voidaan sorastaa kerran viiden vuoden urakan aikana.
Lisäksi soraa varataan tietty määrä pintakelirikon helpottamiseksi. Lauhat ja sateiset syksyt ja talvet etenkin rannikkoseuduilla ovat aiheuttaneet pintakelirikkoa kevään ohella myös syksy- ja talviaikaan. Tämä on johtanut siihen, että mursketta joudutaan käyttämään yhä enemmän pintakelirikon hoitamiseen ja se vähentää vastaavasti sorastusmääriä. Viime kädessä kyse on siis käytettävissä olevan rahoituksen rajallisuudesta.
Sorateiden kunnostus ei tuota toivottua tulosta sateisilla keleillä
Sääolosuhteet vaikuttavat tienhoitotoimenpiteiden ajoitukseen. Esim. erittäin märkää soratietä ei kannata höylätä, sillä raskaan höyläyskaluston paino vain pehmittää entisestään tien pintaa ja heikentää sen kuntoa ja ajettavuutta. Höylätessään tiekarhu vain irrottaa kiinteän soran tienpinnasta, jolloin hieno kiviaines irtoaa karheammasta. Tällöin hieno kiviaines sitoo itseensä liikaa vettä aiheuttaen tien pinnan liejuuntumista. Irronnut kiviaines ei sitoudu sateella enää uudelleen, minkä vuoksi tielle muodostuu helposti kuoppia ja tilanne pahenee entisestään.
Urakoitsijat levittävät ensiapuna mursketta huonokuntoisimmille tieosuuksille. Märät tiet kannattaa höylätä vasta, kun on luvattu n. viikon mittaista kuivaa jaksoa. Ennen höyläystä pitää olla pari sateetonta päivää ja sen jälkeen liikenteen pitää ehtiä tiivistää tien pintaa muutama päivä ennen uusia sateita. Muutoin höyläystyö menee hukkaan ja lopputulos voi olla alkuperäistä huonompi.
ELY-keskuksen maanteiden hoidon projektipäälliköt ja teiden hoitourakoitsijat ovat yleensä tietoisia sorateiden huonosta kunnosta. Hoitotoimiin ryhdytään heti, kun säät sallivat.
Kelirikko sorateiden ongelma
Kelirikko on sorateiden keväinen ja osaksi myös syksyinen ongelma. Teillä voi olla sekä pinta-, että runkokelirikkoa. Osalle kelirikon vaivaamaa tiestöä joudutaan asettamaan painorajoituksia.
Painorajoitusten asettamistarvetta ennustetaan vuodenvaihteen tienoilla. Ennustetta tarkennetaan maaliskuun alussa, kun valmistuu ennuste kevään kelirikon vaikeudesta. Kevään sääolosuhteita seurataan aktiivisesti ja kelirikon etenemisestä ja painorajoitustarpeesta tiedotetaan säännöllisesti.Ajantasainen tieto painorajoituksista on Fintrafficin Liikennetilanne-palvelussa:
Yksittäisissä, ennakoimattomissa tapauksissa ELY-keskukset voivat myöntää maksullisen, tilapäisen kuljetusluvan painorajoitetulle tielle.
Kuivilla kesäkeleillä soratiet pölyävät
Pölynsidonta toteutetaan kattavasti kaikissa soratieluokissa vähintään kerran vuodessa, ellei muilla keinoilla voida estää tai vähentää pölyämistä. Kevätpölynsidonta tehdään sekoitussuolauksena muokkauksen yhteydessä heti pintakelirikon loputtua. Kesällä osalla sorateistä joudutaan tekemään lisäpölynsidontaa erityisesti asutuilla ja aukeilla alueilla haitallisen pölyämisen estämiseksi.
Pitkien poutajaksojen aikana soratien pintakerros kuivuu liiaksi ja tie alkaa pölytä. Pölyämisen ehkäisemiseksi tien pinnalle levitetään vesiliukoista kalsiumkloridia tai magnesiumkloridia eli suolaa sekä vettä. Suola sitoo itseensä kosteutta. Tämä hidastaa tien pinnan kuivumista. Suolaus ei kuitenkaan tehoa kovin hyvin, jos on ollut pitkä sateeton jakso. Tällöin tien pinnassa ei ole tarpeeksi kosteutta, jonka suola voisi sitoa. Näissä tilanteissa on odotettava pidempijaksoista sadetta, jotta pölyongelma saadaan hallintaan.
Kovemmilla ajonopeuksilla tie pölyää enemmän. Jokainen tienkäyttäjä voi myös ajonopeudellaan vaikutta tien pölyämisen määrään.
Palauteväylässä lisää tietoa sorateiden hoitokäytännöistä
Alueellista tietoa
Soratiet - Uusimaa ja Häme
Uudenmaan ELY-keskus vastaa sorateiden hoidosta Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella. Uudenmaan ELY-keskuksen ylläpitämistä maanteistä noin 2030 kilometriä (22 prosenttia) on sorapintaisia. Sorateiden hoitoon ja kunnostuksiin käytetään vuonna 2022 noin 2,6 miljoonaa euroa.
Sorateiden hoidolla ja ylläpidolla vaikutetaan tien pintakuntoon ja rakenteelliseen kuntoon. Hoidon laatu ja tien kulkukelpoisuuden kriteerit riippuvat soratieluokasta. Soratieluokkia on kolme. Luokituksessa on huomioitu:
- tien liikennemäärä
- asiakastarpeet
- tien merkittävyys suhteessa muihin vähäliikenteisiin teihin
Soratien pintakunto muodostuu tien tasaisuudesta, pölyävyydestä ja pinnan kiinteydestä. Näistä jokaiselle asetetaan erillinen laatutasovaatimus.
Runkokelirikko, pintakelirikko ja kantavuusongelmat ovat tyypillisiä sorateiden rakenteellisista puutteista johtuvia ongelmia. Runkokelirikkoa esiintyy keväisin ja osin myös syksyisin. Lämpiminä ja sateisina syksyinä sekä leutoina talvina esiintyy erityisesti pintakelirikkoa.
Väylävirasto on uusinut sorateiden kunnossapidon toimintalinjat ja soratieluokitukset vuonna 2021. Uusi kahden soratieluokan luokitus tullaan ottamaan käyttöön vaiheittain maanteiden kunnossapidon urakoiden kilpailutusten myötä. Ensimmäisenä uusi luokitus tulee Uudenmaan Elyn alueella käyttöön Hämeenlinnan ja Hyvinkään maanteiden hoitourakoiden alueilla lokakuusta 2023 alkaen.
Kulkukelpoiset tiet välttämättömille kuljetuksille turvataan
Teiden vaurioitumista vähennetään raskaan liikenteen painorajoituksilla. Näin myös turvataan kulkukelpoiset tiet välttämättömille kuljetuksille, kuten hälytysajoneuvoille, reittiliikenteen linja-autoille ja maidon sekä teuraseläinten kuljetuksille.
Soratien rakenteellisen kunnon tila ilmaistaan liittymävälikohtaisesti tien painorajoitusalttiudella. Vilkkailla sorateillä ja verkollisilla runkoreiteillä ei pääsääntöisesti sallita painorajoituksia. Vähäliikenteisiltä sorateiltä painorajoitusuhka poistetaan merkittävimmiltä raskaiden kuljetusten reiteiltä.
Rakenteelliseen kuntoon kohdistuvat korjaukset toteutetaan niin, että painorajoitusuhka voidaan systemaattisesti poistaa liittymäväleittäin.
Uudenmaan ELY-keskuksen alueella painorajoituksia tarvitaan hyvin vähän
Uudenmaan ELY-keskuksen alueella kelirikon vuoksi asetettujen painorajoitusten määrä vaihtelee voimakkaasti keliolosuhteiden mukaan.
Viimeisten viiden vuoden aikana eniten painorajoituksia oli vuonna 2018, jolloin painorajoitettuja kohteita oli 18 ja 140,2 kilometriä. Tämän poikkeuksellisen vaikean kelirikkovuoden jälkeen vuosina 2019–2022 painorajoituksia on tarvittu vain muutamalla kohteella ja vuosittaisten painorajoitusten kilometrimäärä on vaihdellut noin 10–23 kilometrin välillä.
Sorateiden asfaltointi on vähentynyt
Aikaisemmin sorateitä on päällystetty, kun kunnossapito soratienä on liikennemäärän vuoksi ollut hankalaa. Vuorokausiliikenteen ylittäessä 300 ajoneuvoa, on tien ylläpito yleensä vuosikuluiltaan edullisempaa asfalttipintaisena. Väyläviraston linjauksen mukaan soratien päällystämistä voidaan harkita, jos tien liikennemäärä ylittää 500 ajoneuvoa vuorokaudessa ja tien rakenne on kunnossa.
Viime vuosina teiden päällystämiseen myönnettyjen määrärahojen riittämättömyyden vuoksi sorateitä ei ole päällystetty, erillismäärärahoilla toteutettuja kohteita lukuun ottamatta.
Päällystetyn tien muuttamista soratieksi suositellaan, kun tien päällyste on erittäin huonokuntoinen ja tien vuorokausiliikennemäärä alittaa 200 ajoneuvoa. Tien kunnossapitäminen liikennettä tyydyttävässä kunnossa on tällöin kustannustehokkaampaa.
Sorateiden neljä vuodenaikaa
Heinäkuussa 2019 Uudenmaan ELY-keskuksen sivuilla julkaistu uutinen tutustuttaa siihen, millaista sorateiden hoitaminen on eri vuodenaikoina:
- Muokkauspäivä
- 21.12.2022
Ota yhteyttä
Liikenteen asiakaspalvelu
- Palauteväylä (etsi tietoa, jätä palaute tai kehitysehdotus, kysy neuvoa)
- Neuvonta 0295 020 600 ma–pe klo 9-15 (pvm/mpm)
- Chat-palvelussa asiakasneuvoja paikalla ma-pe klo 9-15 (muuna aikana virtuaalineuvoja)
- Somessa: Instagram | Facebook | Viestipalvelu X
Tienkäyttäjän linja 0200 2100
Ilmoitukset liikennettä vaarantavista ongelmista tiestöllä (24 h/vrk, pvm/mpm).
Päivitetty: 14.08.2024