Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen tilanne on katastrofaalinen (Pohjois-Karjalan ELY-keskus)
Jokasyksyinen järvilohen emokalapyynti Pielisjoella ja Lieksanjoella on saatu päätökseen. Molemmissa pyyntikohteissa saalismäärät tulivat rajusti alaspäin. Kun vielä viime vuonna Pielisjoelta saatiin 63 lohta, tämän vuoden saalis oli vain 30 lohta. Lieksanjoen lohimäärä puolestaan putosi 22:sta 13:een. Myöskään järvitaimenia ei saatu lähellekään toivottua määrää.
Emokalapyynti ja kalanviljely ovat olleet ainoat keinot säilyttää järvilohikannat, sillä toisaalta voimalaitokset estävät kalojen nousun ja toisaalta lisääntymisalueet ovat monin osin tuhoutuneet. Viime vuosina useita kutukoskia on kunnostettu ja Ala-Koitajoki sai myös keväällä lisävirtaaman, minkä turvin on mahdollista yrittää järvilohen luontaista lisääntymistä. Ongelmaksi muodostuu Pielisjokeen ja Lieksanjokeen nousevien kalojen äärimmäisen vähäinen määrä.
"Tilanne on niin heikko, että on todella alettava pohtia järvilohen täysrauhoittamista saimaannieriän tapaan. Kalastajien tulisi ymmärtää, että yksikin pyydetty rasvaevällinen lohi voi olla liikaa tällaisessa tilanteessa", toteaa erikoistutkija Jorma Piironen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta.
Järvilohen ja -taimenen kohdalla on siirrytty rasvaeväleikkauksiin, joten kalastaja voi tunnistaa kalastettavaksi tarkoitetun yksilön. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki rasvaevälliset yksilöt tulee vapauttaa Saimaalla ja Pielisellä. Toistaiseksi asia on ollut suositus, mutta se on tarkoitus saada myös uuteen kalastuslakiin. On myös harkittava järvilohen täysrauhoittamista muutamaksi vuodeksi, ennen kuin rasvaevällisten yksilöiden vapauttaminen saadaan pakolliseksi.
Kalastajien lisäksi myös muiden toimijoiden kuten kalastusalueiden, osakaskuntien, kasvatuslaitosten, voimalaitosyhtiöiden, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, ELY-keskusten ja maa- ja metsätalousministeriön on kannettava kortensa kekoon, jotta ainutlaatuinen järvilohi voidaan säilyttää Suomessa.
"Nyt eletään aikoja, jolloin ratkaistaan järvilohen lopullinen kohtalo. Haluammeko säilyttää lajin vai lyömmekö hanskat naulaan ja annamme sen painua unholaan? Vetoan kaikkiin osapuoliin, että yrittäisimme vielä todenteolla", kommentoi projektipäällikkö Mirko Laakkonen Saimaan lohikalat -hankkeesta.
Lisätietoja
Mirko Laakkonen
Saimaan lohikalat -hanke
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
puh: 0295 026 069
mirko.laakkonen(at)ely-keskus.fi
Kuva: Mirko Laakkonen, Pielisjoelta emokalapyynnissä saatu 4,65 kg järvilohi