- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Regional information
Ajoterveys teemana Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumissa (Kaakkois-Suomi)
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi järjestettiin Kotkassa 15.5.2024. Vuosittaisen foorumin aiheena oli tänä vuonna ajoterveys. Foorumissa jaettiin myös Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuuspalkinto, ja palkitut löytyivät tällä kertaa Miehikkälästä ja Ruokolahdelta.
Foorumin tavoitteena on tiedon ja hyvien käytäntöjen levittäminen kohtaamisten ja keskustelujen kautta. Foorumin juontajana toiminut Ramboll Finland Oy:n liikenneturvallisuuskoordinaattori Juha Heltimo kertoi, että foorumi keräsi yhteensä noin 120 osallistujaa joko paikan päälle Merikeskus Vellamoon tai teams-yhteydellä. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen järjestämän foorumin ohjelmassa kuultiin puheenvuoroja Traficomilta, Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta, THL:ltä, Liikenneturvalta, Onnettomuustietoinstituutilta sekä Suomen Ajokonsultointi Oy:ltä.
Vuonna 2022 valmistuneeseen Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelmaan on kirjattu yhteensä noin 70 toimenpidettä. Toimenpiteet on ryhmitelty nykytilan analyysin ja vaikuttavuuden perusteella valituille painopistealueille, joita ovat: nuoret, ajonopeudet, päihteet, ajoterveys, jalankulku, pyöräily ja sähköiset liikkumisvälineet sekä päätiet. - Kaakkois-Suomessa tieliikenteessä kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrän osalta kehitys on Kymenlaakson osalta ollut valtakunnan tasoa parempi, mutta Etelä-Karjalan osalta olemme huonommalla puolella, kertoi Juha Heltimo.
Ajo-oikeus, ajokyky ja ajoterveys – näkökulmia
Traficomin tieliikenteen asiantuntijalääkäri Petteri Harjuvaara, Liikenneturvan suunnittelija Mia Nyholm, Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen komisario Henrik Westerberg ja Onnettomuustietoinstituutin teknologiapäällikkö Tapio Koisaari avasivat omissa esityksissään näkökulmia ajo-oikeuteen ja ajoterveyden seurantaan, ajokyvyn ylläpitoon ja muutoksiin varautumiseen, sekä poliisin ja Onnettomuustietoinstituutin tulokulmia aiheeseen.
"Ajo-oikeus ei ole automaattisesti kaikille kuuluva perusoikeus, vaan ajoterveysvaatimusten pitää täyttyä ja tämä tulee vielä tarvittaessa osoittaa", täsmentää Traficomin ajoterveyden asiantuntija, erikoislääkäri Petteri Harjuvaara. Ajoterveys ei ole irrallinen muusta terveydestä tai toimintakyvystä. Yleisestä terveydentilastaan huolehtiminen pitää ajoterveydenkin hyvällä tasolla. "Ajoterveys ei todellakaan ole vain ikääntyvien ja esimerkiksi muistisairaudesta kärsivien asia, vaan koskettaa kaikkia", Harjuvaara kertoi. Sairauskohtaukset onnettomuuksien syynä ovat tyypillisiä iäkkäämmille, mutta 15–24-vuotiaat nuoret ovat vastaavasti yliedustettuna vakavissa liikenneonnettomuuksissa.
”Ajotaito on osaamista, ja se opitaan tekemällä ja vaatii kaverikseen tietoa”, Mia Nyholm kertoi. Ajokunto on hetkellistä, ja siihen vaikuttavat päihteet, lääkkeet, tilapäinen sairastelu, väsymys ja tunnekuohut. Ajokyvyn ylläpidossa auttavat perusasiat (uni, ravinto, liikunta, tauot ajon aikana). ”Ajoterveys koskettaa kaikenikäisiä ja se voi romahtaa hetkessä tai se voi heiketä pidemmän ajan kuluessa mutta se voi myös palautua. Varhainen sairauden toteaminen antaa peliaikaa ajokyvyn ylläpitoon”, Nyholm kertoi.
”Ajoneuvoa ei saa ajaa se, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuu siihen tarvittavat edellytykset.” (Tieliikennelaki, 17 §)
”Tieliikennelaissa todetaan, että ajoneuvoa saa ajaa vain ajokuntoisena, ja poliisi valvoo kuljettajien ajokuntoa ja ajoterveyttä liikenteessä, ja jos kuljettajan terveydentila on puutteellinen, muodostaa hän riskin itselleen ja muille tienkäyttäjille”, totesi Westerberg. Poliisi voi myös määrätä ajokorttilain mukaan henkilön väliaikaiseen ajokieltoon, jos ajo-oikeuden haltijan ajokyky on sairauden, vian tai muun sellaisen syyn vuoksi siinä määrin heikentynyt, että siitä aiheutuu ajon jatkuessa olennaista vaaraa muulle liikenteelle eikä terveydentilan selvittämistä voida pitää yksinään riittävänä.
”Ajoterveyden puutteet ovat onnettomuuksien keskeinen riskitekijä, ja vuosina 2007-2021 keskimäärin 51 % moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista sisälsi ajoterveyden puutteista johtuvan riskitekijän”, kertoi Tapio Koisaari Onnettomuustietoinstituutista. Merkittävimmät ajoterveyteen vaikuttavat sairaudet ovat sydän- ja verisuonitaudit, päihderiippuvuus ja muut mielenterveysongelmat.
Teknologiapäällikkö Tapio Koisaari Onnettomuustietoinstituutista tuntee tarinat nunmeroiden takaa.
Vauhtia ja vaaratilanteita eli miten ongelmat ajokyvyssä näkyvät käytännössä?
Ihmisen ajoterveydestä on viimeistään huolestuttava silloin, kun arjen selviytymisessä alkaa esiintymään tai on jo ollut ongelmaa. ”Käytännön ajoarvio on tarkoitettu lääkäreille päätöksenteon tueksi ajoterveyden arvioinnissa, ja se tehdään aina normaalissa liikennetilanteessa”, kertoi ajoterveyteen erikoistunut liikenneopettaja Tiina Hannula Suomen Ajokonsultointi Oy:stä. Hannula kertoi pysäyttäviä tarinoita elävästä elämästä työssään auton etupenkillä, kun asiakkaalla on ongelmia toiminnanohjaukseen, hahmottamiseen, harkintakykyyn, kognitioon tai muistiin liittyen. ”Ikä ei ole syy ottaa ajokortti pois vaan oleellista on ajokyky” Hannula painotti. Iäkäs kuski, jolla on ajokykyä, voi pitää kortin, ja se lisää muutenkin vireyttä elämään. Yli 70 -vuotiaiden kuljettajien määrä on kasvanut, ja yli satavuotiaitakin kuljettajia oli maaliskuussa Suomessa 8 kappaletta.
Ajoterveyteen erikoistunut liikenneopettaja Tiina Hannula Suomen Ajokonsultointi Oy:stä
on tavannut työssään hyvin eritasoisia autonkuljettajia.
THL:n oikeuskemisti Pirkko Kriikku kertoi alkoholin, huumausaineiden ja lääkkeiden ominaisuuksista ja vaikutuksista ajokykyyn. Kriikun mielestä esimerkiksi kannabiksen käyttö vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn ja lisää onnettomuusriskiä. ”Päihteet aiheuttavat suoria ja epäsuoria haasteita ajokyvylle, ja en pitäisi huonona, jos meillä olisi käytössä Ruotsin mallin mukainen 0.2 promilleraja tieliikenteessä”. hän sanoi.
Oikeuskemisti Pirkko Kriikku osallistui foorumiin teamsin välityksellä.
Paneelikeskustelussa Juha Heltimo, Mia Nyholm, Petteri Harjuvaara ja Henrik Westerberg keskustelivat siitä, miten toimia, kun on huolestunut toisen ajokyvystä.
Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuuspalkinto Miehikkälään ja Ruokolahdelle
”Kaakkois-Suomen kuntien resurssit tehdä liikenneturvallisuustyötä ovat erilaiset, mutta kun on paloa ja intoa tehdä sitä, syntyy tuloksia”, totesi Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tarja Korhonen liikenneturvallisuuspalkintoa jakaessaan.
Tänä vuonna palkinnon saivat Miehikkälän kunnan vapaa-aikaohjaaja Veli-Matti Ahonen, sekä Ruokolahden kunnan päivähoidon ohjaaja Sirpa Kupiainen. He molemmat ovat tehneet kauan ja suurella sydämellä työtä oman kuntansa liikenneturvallisuuden eteen niin nuorten kuin ikääntyneidenkin parissa.
Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tarja Korhonen palkitsi tilaisuuteen paikan päälle päässeen Veli-Matti Ahosen.
Teksti: Minna Niukkanen
Kuvat: Minna Niukkanen, Sirpa Koikkalainen ja Niina Saarikoski
- Publiceringsdatum
- 2024-05-17