Elinikäinen ohjaus pysyy (Kaakkois-Suomi)

Kaakkois-Suomen elinikäisen oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmien kokous ja alueellinen ELOLIV2022 -etätilaisuus järjestettiin 19.10.2022. Pääteemoina olivat monialainen verkostoyhteistyö ja ohjaus, menestyvä ekosysteemi, yritysten valmennukset, hakeva toiminta ja Kaakkois-Suomen Ohjaamojen kuulumiset. ELO-strategian tavoitteena on osaavan työvoiman varmistamisen, työelämävalmiuksien, yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistäminen. Hyviä käytäntöjä jaettiin työelämässä oppiminen ja ohjaus -teemaisessa työpajassa.

22.9.2022 pidetyn vuosittaisen valtakunnallisen ELOLIV2022 -etätapahtuman terveisiä tuotiin alueelle ELO-strategiatyön jatkamiseen liittyen. Tavoitteena on panna toimeen maakunnissa elinikäisen oppimisen ja jatkuvan oppimisen ajankohtaisia hallitusohjelman ja maakuntien suunnitelmien mukaisia tekoja osaamistason nostamiseksi, työllisyyden parantamiseksi, työn ja koulutuksen kohtaamiseksi sekä alueiden elinvoiman kohentamiseksi.

Kaakkois-Suomen alueellisen ELOLIV-tilaisuuden avasivat Kaakkois-Suomen ELO-verkoston puheenjohtaja, kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen ja kehittämisasiantuntija Tarja Kähärä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. Kähärän tehtäviin kuuluu keskeisesti jatkuvan oppimisen strategiaan ja osaajapulaan liittyvä koordinointi.

– Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen verkoston tulokselliset ekosysteemit ja jatkuvan oppimisen verkoston laadukkaat toimialakartoitukset täydentävät toisiaan, Ritva Kaikkonen kertoo.

Rakenteet muutoksessa

Rakenteet ovat muutoksessa. Oppivelvollisuus on laajentunut. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus toimii. TE-palvelut siirtyvät kuntiin vuonna 2025 ja hyvinvointialueet aloittavat vuoden 2023 alussa.

Rakenteiden muuttuessa on valtakunnallisen ELO-foorumin siirryttävä suorasta ohjauksesta enemmän ja enemmän kohti tiedolla johtamista, hyvien käytäntöjen jakamista, fasilitoivaa ja mahdollistavaa tukea alueille ja toimijoille.

Elinikäinen ohjaus ja sen tarve pysyy

Jokainen on tullut nyt viimeistään tietoiseksi energiakulutuksesta – Vihreä siirtymä edellyttää vihreää ohjausta. Koronakriisin lomautukset ovat vaihtuneet osaavan työvoiman pulaan. Ennakointitiedon merkitys ja tuki sujuviin siirtymiin on tärkeä. Ohjauksella tuetaan työperäistä maahanmuuttoa ja ulkomaisen työvoiman integroitumista. Digitaalisuus muuttaa työelämää ja julkisia palveluita; myös ohjauksen toimintatapoja. Työolot, palkat ja lamat puhuttavat – tavoitteena on Suomeen maailman paras työelämä 2030. Tavoitteena on uraohjaus standardiksi työpaikoille.

Ekosysteemien kehittämisellä menestykseen

Suomen kasvukäytävän projektipäällikkö Tapio Huttula toi puheenvuorossaan esille tietoa ekosysteemeistä ja siitä, miksi niitä tarvitaan.

– Ekosysteemit ovat yhdessä tekemistä. Yhteinen hyöty on tärkeää – osaamisen yhteiskehittämisen tavoitteena tulee olla kaikkien toimijoiden hyöty (win-win-win-tilanne). Ekosysteemien kehittämisellä mahdollistetaan ekosysteemiin osallistujien toimijoiden ja alueiden entistä parempaa menestymistä työn ja teknologian murroksessa.

Uudella osaamisjärjestelmällä tarkoitetaan työssä ja vapaa-aikana tapahtuvan oppimisen sekä koulutusjärjestelmän muodostamaa kokonaisuutta. Noin 70 prosenttia oppimisesta tapahtuu työelämässä. Osaaminen uudistaa työelämää ja työelämä osaamista. Verkostomainen tiedolla johtamisen malli voimistuu.

Yhteisöpedagogi AMK, Sosionomi YAMK Heidi Hartikaisen teemana oli Millainen ekosysteemi menestyy? Hänen tuoreen opinnäytetyönsä tulosten mukaan ekosysteemin kannalta tärkeää on, että sen muodostaa monipuolinen, toisiaan täydentävä ja tasapainoinen toimijajoukko, jonka välisillä vuorovaikutusmalleilla on suurempi merkitys kuin yksittäisten toimijoiden ominaisuuksilla tai käyttäytymisellä. Ekosysteemin toimintaa voi tukea monenlaisilla käytännöillä, työtavoilla ja yhteistyörakenteilla.

Hartikaisen mukaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten tunnistaminen ja hyödyntäminen on yksi ekosysteemin menestystekijöistä.

Dialogi ja konkreettinen yhteiskehittäminen jatkuvat

Kaakkois-Suomessa jatkuva dialogi ja konkreettinen yhteiskehittäminen jatkuvat. Systemaattista verkostoyhteistyötä tiivistetään edelleen ja huomioidaan hyvinvointialueet sekä TE2025-uudistus. Kaakkois-Suomen tulokselliset ekosysteemit varmistavat osaavaa työvoimaa, työelämävalmiuksia, yritteliäisyyttä ja yrittäjyyttä. Luottamus ja jatkuva dialogi tuloksellisessa verkostoyhteistyössä antaa tilaa luovuudelle ja luovan talouden monialaisille mahdollisuuksille.

– Älykäs intuitio toimintaympäristön muutosten keskellä antaa Kaakkois-Suomen monialaiseen verkostotoimintaan kykyä nähdä ja toimia uudella tavalla, sanoo Ritva Kaikkonen.

Mikä ELOLIV?

ELOLIV tulee suomenkielisestä lyhenteestä ELO, jolla tarkoitetaan elinikäistä oppimista ja ohjausta, sekä ruotsinkielisestä vastaavasta lyhenteestä LIV (livslång vägledning).

Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen edistämiseksi hallitusohjelmassa on perustettu jatkuvan oppimisen ohjelma ja käsite, joka puolestaan keskittyy enemmän työuran aikaiseen oppimiseen työtä varten. Elinikäinen oppiminen käsittää koko elämänaikaisen oppimisen.

Lisätietoja:

Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, ritva.kaikkonen(at)ely-keskus.fi

Elinikäinen ohjaus (ely-keskus.fi)

Uuden osaamisjärjestelmän kuvaus (sitra.fi)

Suomen Kasvukäytävä | Yhteistyöverkosto, talousalue, innovaatioalusta, kehittämisalusta, liikkumisratkaisut (suomenkasvukaytava.fi)

PARASTA ITÄÄ!: rakenteita, työtapoja ja menestystekijöitä ekosysteemin kehittämiseen, Hartikainen, Heidi (theseus.fi)

Toimitus: Ritva Kaikkonen ja Tuija Närhi