- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
ELY-keskus rahoitti yritysten kasvua Pohjois-Suomessa noin 39 miljoonalla eurolla vuonna 2016 (Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu)
Rahoituksella mahdollistetaan noin 123 miljoonan euron investointi- ja kehittämishankkeiden toteutus sekä myötävaikutetaan arviolta tuhannen uuden työpaikan ja 19 uuden yrityksen syntymiseen. Hankkeiden vaikutuksella arvioidaan syntyvän uutta liikevaihtoa 300 miljoonaa euroa ja uutta vientiä 190 miljoonaa euroa.
Rahoitettuja kehittämishankkeita oli yhteensä 292. Yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeiden osuus rahoituksesta oli vajaa kaksi miljoonaa euroa. Myönnetty rahoitus on pääosin Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamaa. Kansallista ennakoivan rakennemuutoksen rahoitusta myönnettiin koko Pohjois-Suomessa yhteensä 2,2 miljoonaa euroa.
Kainuuseen avustuksia myönnettiin 8,8 miljoonan euron edestä, mikä on neljä prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Saapuneiden kehittämisavustushakemusten määrä pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Rahoituksesta 76 % kohdistui Kajaanin seutukuntaan. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna Sotkamo sai suurimman rahoitusosuuden (3,5 milj. euroa) kaivosalan ja matkailun hankkeiden ansiosta. Toimialoista vahvimmin olivat esillä muut toimialat (ml. kaivostoiminta), liike-elämän palvelut ja muu teollisuus.
Lapissa rahoitusta myönnettiin 13 % enemmän kuin vuonna 2015 eli yhteensä 13,7 miljoonaa euroa. Rahoituksen kysyntä pysyi vahvana erityisesti matkailualalla. Saapuneiden hakemusten määrä kasvoikin lähes kolmanneksella. Alueellisesti tarkasteltuna valtaosa rahoituksesta kohdistui Rovaniemen (4,1 milj. euroa), Kemi-Tornion (3,5 milj. euroa) ja Pohjois-Lapin (3,1 milj. euroa) seutukuntiin. Toimialoista suurimmat rahoitusosuudet olivat matkailun majoitustoiminnalla ja ohjelmapalveluilla sekä liike-elämän palveluilla.
Pohjois-Pohjanmaalla rahoitusvolyymi laski edelliseen vuoteen verrattuna yli kolmanneksella: yritysten kehittämisavustushakemusten määrä tippui 27 %, mutta euromääräinen tiputus oli pienempi (17 %). Vajaan 17 miljoonan euron rahoituksesta suurimman osuuden sai perinteiseen tapaan Oulun seutukunta (7,1 milj. euroa, 42 %), mutta alueen osuus oli kuitenkin huomattavasti tavanomaista pienempi (edellisellä ohjelmakaudella 47 %). Koillismaalle myönnettiin avustuksia edellisvuotta huomattavasti enemmän ja sen rahoitusosuus (7 %) palasi edellisen ohjelmakauden tasolle.
ICT-ala sai perinteiseen tapaan suurimman rahoitusosuuden Pohjois-Pohjanmaalla, vaikkakin sen rahoitusmäärä oli huomattavasti edellisvuotta alhaisempi. ICT-toimialalla on huomionarvoista rahoituksen suuntaaminen uusien kuluttajatuotteiden kehittämiseen. Puu- ja metallialan yritysten rahoitusmäärä pysyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna.
- Vertailuissa pitää huomioida aina se, että yksittäiset isot hankkeet vaikuttavat paljon rahoituksen alueelliseen ja toimialoittaiseen jakaumaan. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla pääomasijoitusrahastoon vuonna 2015 myönnetty viiden miljoonan euron avustus vaikutti huomattavasti Oulun seudun osuuteen. Yritysten kehittämisaktiivisuudessa on kuitenkin havaittu selkeitä eroja sekä alueiden että toimialojen välillä. Lapissa ja myös Kainuussa matkailusektorin myönteinen vire näkyy saapuneiden hakemusten määrässä. Toisaalta ohjelmistoalan yrityksissä ja myös perinteisessä teollisuudessa on oltu jo jonkin aikaa varovaisia hankkeiden käynnistämisessä. Hankkeissa korostui viime vuonna positiivisella tavalla se, että kasvua haetaan erityisesti digitaalisuudesta ja kansainvälistymisestä lähes kaikilla toimialoilla. Rahoitusta on edelleen hyvin käytettävissä huolellisesti valmisteltuihin ja vaikuttaviin kehittämisen kokonaisuuksiin, joten nyt on hyvä aika käynnistää hankkeiden suunnittelu. Tässä voi käyttää apuna myös yritysten kehittämispalveluja. Tällä ohjelmakaudella rahoituksen yhtenä painopisteenä on vähähiilisyys, joka voi tarkoittaa yrityshankkeissa esimerkiksi energiaa tai materiaaleja säästävän tuotantoteknologian hankintaa, kertoo yksikön päällikkö Eija Virtasalo.
Yritysten kehittämispalveluista tehtiin yhteensä 347 päätöstä, joista 188 kohdistui Pohjois-Pohjanmaalle, 111 Lappiin ja 48 Kainuuseen. Yritystoiminnan Analyysi-palvelusta tehtiin yhteensä 147 päätöstä. Konsultointipalveluista kysytyin aihe-alue oli "Kasvu", johon liittyviä päätöksiä tehtiin yhteensä 64.
Pk-yritysten avainhenkilöille käynnistettiin koulutusohjelmia kasvuun johtamisesta, talouden ja tuottavuuden johtamisesta sekä markkinoinnin ja asiakkuuksien johtamisesta. Koulutuksissa aloitti Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa yhteensä 96 henkilöä.
- Lisätietoja myönnetystä rahoituksesta ja yritysten kehittämispalveluista maakunnittain (pdf, 3,3 Mt)
- Lista rahoitetuista yrityksistä ja organisaatioista (pl. yritysten kehittämispalvelut) (pdf, 839 kt)
Tiedot sisältävät Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämän yrityksen kehittämisavustuksen ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen myös Kainuun ja Lapin maakuntien osalta sekä yritysten kehittämispalveluista tehdyt päätökset.
Lisätiedot:
Yksikön päällikkö Eija Virtasalo, puh. 040 550 4786, eija.virtasalo(at)ely-keskus.fi
- Publiceringsdatum
- 2017-02-02