Imatran rajanylityspaikan kapasiteetti tuplataan (Kaakkois-Suomen ELY-keskus)

Kuva: Kaakkois-Suomen rajavartiosto.

Imatran rajanylityspaikalla kuhisee tänä vuonna muutenkin kuin pelkästään kasvavan rajaliikenteen takia.  Rajanylityspaikkaa kehitetään ENPI -rahoituksen (European Neighbourhood and Partnership Instrument) tuella siten, että rajan kapasiteetti kasvaa noin viiteen miljoonaan rajanylitykseen vuodessa.  Rahaa rakennustöissä palaa yhteensä 14 miljoonaa euroa, mistä liikennealueiden osuus on 6 miljoonaa. Näistä töistä vastaa hallinnollisesti Liikennevirasto, mutta käytännön toimijana on ELY-keskus. Talonrakennustöistä vastaa Senaattikiinteistöt ja kalusto- ja tarkastusrakenteista Rajavartiolaitos ja Tulli.  Muutostyöt valmistuvat kokonaisuudessaan vuoden 2014 lopulla.

Rajanylitysliikenne Imatralta Svetogorskiin alkoi vuonna 1972, kun Svetogorskin sellu- ja paperikombinaatin rakentaminen pääsi vauhtiin.  Vuoteen 1990 saakka liikenne raja-asemalla oli lähinnä erityiskulkulupien turvin tapahtuvaa työmaaliikennettä. Nykyinen raja-asema otettiin käyttöön vuonna 1998 ja neljä vuotta myöhemmin rajanylityspaikka avattiin kansainväliselle liikenteelle.  Matkustajamäärät alkoivat kasvaa voimakkaasti ja aseman toiminta muutettiin ympärivuorokautiseksi vuonna 2007.

Nykyisin Imatran kautta saapuu henkilö- ja tavaraliikennettä pääosin Leningradin alueelta ja Karjalan tasavallasta, ja se on yksi tärkeimmistä maantiekuljetusyhteyksistä Venäjän ja EU:n välillä.

Rajaliikenteen kasvuun varaudutaan
 

Viime vuonna Imatran rajanylityspaikalla kirjattiin yli 2,5 miljoonaa rajanylitystä, mikä oli aivan kapasiteetin ylärajoilla. Nyt käynnissä olevilla toimilla kapasiteetti kaksinkertaistetaan, mikä kymmenen prosentin vuosikasvulla riittää vuosikymmenen lopulle asti. Mahdollinen viisumivapaus toisi kuitenkin kasvusysäyksen, johon myös pitää alkaa varautua.

Myös muilla kaakon rajanylityspaikoilla on käynnissä toimia, joilla kapasiteettia lisätään merkittävästi. Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran kautta tapahtui vuonna 2013 yhteensä kymmenen miljoonaa rajanylitystä, ja ajoittain kapasiteetti jo ylitettiin. Tämä ilmeni kohtuuttoman pitkinä, jopa selvästi yli kahden tunnin jonotusaikoina. Vuoden 2014 loppuun mennessä näiden rajanylityspaikkojen yhteen laskettu kapasiteetti nousee kahteenkymmeneen miljoonaan.

Venäläisten matkailun merkitys Suomelle
 

Venäläiset matkailijat jättivät vuonna 2013 Suomeen reilusti yli miljardi euroa tavaroiden ja palveluiden ostoina. Tästä noin kolmanneksen venäläiset kuluttivat Kaakkois-Suomessa ja loput pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Matkailun ja sitä kautta matkailutulojen ennustetaan kasvavan edelleen lähivuosina. Mahdollinen viisumivapaus toisi siihen kertaluonteisen tasokorotuksen, jonka suuruudeksi on arvioitu noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Viisumivapaus ei kuitenkaan toteutune ainakaan aivan lähivuosina. Pelkästään rajanylityksen hallintajärjestelmien kehittäminen sen edellyttämään valmiuteen vie nykynäkymin viitisen vuotta. Mahdollinen viisumivapauspäätös on kuitenkin poliittinen ja EU-tasoinen.