- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Kuusen suopursuruoste värjää vedenpintaa, sinilevätilanne rauhallinen (Pohjois-Karjala)
Kuusen suopursuruoste
Ruosteenpunaiset tai vaaleahkot lautat veden pinnalla ovat herättäneet jälleen ihmetystä Pohjois-Karjalassa. Lauttojen aiheuttajana ei ole levä, vaan ilmiön aiheuttaa kuusen suopursuruosteen (Chrysomyxa ledi) itiöiden muodostama massaesiintymä.
Vesistöjen lisäksi ruostesienen voi havaita näkyvimmin kuusen nuorimman neulasvuosikerran kellastumisena heinä-elokuussa, jolloin myös helmi-itiöpesäkkeet muodostuvat ja alkavat vapauttaa itiöpölyä. Sieni siirtyy itiöiden avulla kuusesta suopursuun, jossa se talvehtii rihmastona. Suopursun itiöpesäkkeistä muodostuvat kantaitiöt levittävät sienen takaisin kuuseen sateisina alkukesinä. Kuusen suopursuruostetta esiintyy eniten Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä pohjoisessa, missä suopursun esiintyminen myös kangasmailla on yleistä. Massaesiintymiä tavataan muutaman kerran vuosikymmenessä.
Kesän viileys, sateisuus ja yksittäiset lämpimät päivät ovat edesauttaneet sienen leviämistä ja itiöiden kypsymistä. Heinä-elokuussa tuulet ja vesisateet varisuttavat itiöitä, jolloin itiöpölyä saattaa kasautua järvien pinnoille. Itiöistä muodostuvat lautat voivat olla hyvinkin suuria, sillä ne ovat vettä kevyempiä. Veteen joutuessaan itiöiden ympärille muodostuu ohut hyytelömäinen vaippa, johon tarttuu helposti myös muita veden pinnalla olevia roskia, levää, vesikasvinkappaleita, siitepölyä jne.
Ilmiö ei ole vaarallinen ja haitta on lähinnä esteettinen. Runsaasti itiöitä sisältävä vesi voi kuitenkin aiheuttaa allergiaoireita, sillä itiöt keräävät ympärilleen helposti myös siitepölyä. Uimareita kehotetaan välttämään ruostelauttoja ja peseytymään puhtaalla vedellä uinnin jälkeen oireiden välttämiseksi. Itiölautat hajoavat usein muutaman päivän kuluessa.
Viikon 32 sinilevätilanne Pohjois-Karjalan vakiohavaintopisteillä
Viikon 32 havaintopäivinä (8.-9.8.2017) valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla ainoastaan Suuri-Onkamon Ruunaluodolla oli hieman sinilevää.
Tänään 10.8. pintaveden lämpötila oli Nurmeksessa Pielisessä 17,8 °C (-0,5 °C pitkän ajan keskiarvoon verrattuna) ja Joensuussa Pielisjoessa 18,0 °C (vastaa pitkän ajan keskiarvoa).
Muut levähavainnot
Kuluvalla viikolla ei ole tullut yleisöhavaintoja sinilevistä.
Levätilanteesta tiedottaminen
Kaikki levätilannetiedot kootaan Järviwikiin levätilannesivuille www.jarviwiki.fi. Leväkatsaukset tehdään kesä-elokuussa koko maan tilanteesta ymparisto.fi -verkkopalveluun torstaisin: www.ymparisto.fi/levatilanne. Pohjois-Karjalan ELY-keskus tekee leväkatsauksia tarvittaessa torstaisin kesä-syyskuussa: www.ely-keskus.fi/web/ely/levatilanne.
Lisätietoja
Suunnittelija Ninni Rissanen/leväpuhelin, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, puh. 0295 026 033, ninni.rissanen(at)ely-keskus.fi
Kuusen suopursuruoste. Kuva: Ninni Rissanen. |
- Publiceringsdatum
- 2017-08-10