- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Kyrönjoen varrelta kartoitetaan eroosioriskejä ja vieraslajeja (Pohjalaismaakunnat)
Kesä–elokuun aikana Kyrönjoen varrelta kartoitetaan eroosioriskejä sekä haitallisten tulokaslajien, jättiputken ja jättipalsamin, kasvupaikkoja ja levinneisyyttä. Kartoitus toteutetaan Kurikan, Ilmajoen ja Seinäjoen alueilla Pitkämön tekojärveltä Seinäjokeen asti. Kartoittajat liikkuvat jokea pitkin kanootilla.
Jättiputki ja jättipalsami ovat kookkaita kasveja, jotka leviävät tehokkaasti ja saattavat muodostaa suuriakin kasvustoja. Samalla ne valtaavat kasvupaikkoja kotoperäisiltä lajeilta. Molemmat ovat levinneet luontoon puutarhoista, joihin niitä on alun perin istutettu koristekasveiksi.
Jättiputki on vaarallinen myös ihmiselle. Jos kasvin nestettä päätyy iholle ja iho altistuu auringolle, on tiedossa kipeitä palovammoja. Jättiputken torjuntatöissä suojavarusteet ovat tarpeen. Lisätietoa jättiputken ja jättipalsamin torjunnasta löytyy esimerkiksi Vieraslajit kuriin -hankkeen nettisivuilta: www.ymparisto.fi/fi-FI/VIKURIhanke.
Kyrönjoen varrella eroosioriski on kohtuullisen suuri, sillä jokirannan pintamaalajit ovat pääsääntöisesti hienojakoista savea tai silttiä. Sortumien välttämiseksi on erityisen tärkeää, että joen rannalla kasvaisi maa-ainesta hyvin sitovia pensaita tai puita, kuten esimerkiksi pajua. Suurin osa eroosiosta tapahtuu keväällä sulamisvesien ja syyssateiden aikaan, ja jokiveden suurin eroosiovoima kohdistuu jyrkille rannoille sekä joen mutkien ulkokaariin.
Kyrönjoen eroosioriskien ja vieraslajien kartoitus on osa Kyrönjoki-yhteistyötä. Kartoituksen rahoitukseen osallistuvat Kyrönjokirahasto ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Kartoitustyötä ohjaavat Ilmajoen kunta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Kartoituksia pyritään jatkamaan jokivarressa myös kesällä 2018.
Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:
- Eroosioriskit: Harjoittelija Juha Sihto, p. 0295 027 658, [email protected]
- Vieraslajit: Harjoittelija Laura Mattila, p. 0295 027 656, [email protected]
- Kyrönjokiyhteistyö: Ylitarkastaja Lotta Haldin, p. 0295 027 792, [email protected]
- Publiceringsdatum
- 2017-06-14