Puulan järvilohi on Itä-Suomen nopeimmin kasvava lohikala (Etelä-Savon ELY-keskus)
Puulassa ja Heinäveden Kermajärvessä lohikalat kasvavat ylivoimaisesti nopeammin kuin muualla Itä-Suomen alueella. Puulan runsaat muikkukannat tarjoavat lohikaloille hämmästyttävän kasvun. Järvilohen poikaset painavat istutushetkellä vain reilut 100 grammaa (20–25 cm), mutta jo seuraavan vuoden syksyllä lohet painavat 5 kg tai ylikin. Alamitan 60 cm (2,5 kg) poikaset saavuttavat jo vuoden päästä kesällä. Saimaalla järvilohien kasvu on nopeaa, mutta siellä ne painavat kahden kasvukauden jälkeen 2,5–3,5 kg, kun Puulalla paino on 4,5–5,5 kg. Nopea kasvu yhdessä oikeiden kalastuksen säätelypäätösten kanssa tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet vetovoimaisille lohikalakannoille.
Järvilohi ja nieriä ovat äärimmäisen uhanalaisia lajeja Vuoksen vesistöalueella, missä nieriä on rauhoitettu kokonaan kalastukselta. Mäntyharjunreitillä Puulassa järvilohi tai nieriä eivät ole luontaisia lajeja eivätkä lisäänny siellä. Istutuksilla luodaan ainoastaan kalastettavia lohikalakantoja. Samalla huolehditaan erittäin uhanalaisen järvitaimen suojelusta. Myös järvitaimenen kasvu on Puulassa nopeinta Itä-Suomen järvistä, sillä kahden kasvukauden jälkeen painoa on 2–3,5 kg. EU:n osarahoitteinen kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke on selvittänyt vuosien 2011-2014 aikana Etelä-Savossa muun muassa petokalojen kasvunopeuksia ja vaelluksia.
Uusilla säätelypäätöksillä kohti vetovoimaisia kalakantoja
Puulan kalastusalue pyrkii lisäämään alueen kalastuksellista vetovoimaisuutta kehittämällä istutusmenetelmiä ja kalastuksen säätelyä. Kalastusalueen keväällä uudistamat säätelypäätökset ovat mainio näyttö kalastusalueiden ja osakaskuntien halusta kehittää vastuullista ja kestävää kalastusta. Etelä-Savon maakuntajärvestä voi kehittyä kalastuksellinen vetovoimatekijä hyvinkin nopeasti.
Puulan kalastusalueella kuhan alamitta on 50 cm (~1,2 kg). Järvilohen, järvitaimenen ja nieriän alamitta on 60 cm, mikä tarkoittaa että alle 2,5 kg kalat ovat alamittaisia ja lain mukaan vapautettava välittömästä elävänä tai kuolleena. Lähivuosina voidaan odottaa parempia saaliita myös lohikalojen osalta. Puulassa ylivoimaisesti eniten kalastettu laji on kuitenkin muikku ja paikoin kuha.
Puulan kalastusalueen ja osakaskuntien päätöksiä
Kuhan kestävä kalastus:
- Tavoite lisätä kuhan luontaista lisääntymistä ohjaamalla kalastusta 60 mm verkkoihin, jolloin saadaan kerran lisääntyneitä kuhia.
- Kuhan alamitta on 50 cm. (Puulan kalastusalueen päätös)
- 1.8 – 30.4 yli 10 m syvyydellä on kielletty 36–59 mm verkot. (Puulan kalastusalueen päätös)
- Yli 6 m syvyydellä on kielletty 36–59 mm verkot (Länsi-Puulan osakaskunnan päätös, lisätietoja www.lansipuula.net)
Järvilohen, -taimenen ja nieriän kestävä kalastus
- Järvitaimenen ja järvilohen alamitta on 60 cm (~2,5 kg lohikala). (valtionneuvoston asetus)
- Nieriän alamitta on 60 cm. (Puulan kalastusalueen päätös)
- Viehekalastuksessa on vapautettava rasvaevälliset järvitaimenet. (heitto- ja vetouistelulupien ehdot)
- Pinta- ja välivesipyynnissä on kielletty 21–69 mm verkot 30.4.2016 asti sen jälkeen on kielletty 21–79 mm verkot. (Puulan kalastusalueen päätös)
- 1.9–30.11. on kielletty solmuväliltään 36–79 mm verkot (Itä-Puulan – Korpijärven osakaskunnan vesialueet, lisätietoja www.itapuula.net).
- 1.9–15.10. on kielletty 36–79 mm verkot (Länsi-Puulan osakaskunta lisätietoja www.lansipuula.net)
Lisätietoja:
- Puulan kalastusalue, hallituksen puheenjohtaja Kalevi Puukko p. 044 5504301
- Puulan kalastusalue, hallituksen jäsen Eero Hölttä p. 0500 251902
- Etelä-Savon ELY-keskus, projektipäällikkö Teemu Hentinen p. 0400 623 207