Navigeringsmeny
Pressmeddelanden 2013

Pressmeddelanden 2013

Pressmeddelanden 2013

Talvivaaran vesistövaikutusten seuranta Pohjois-Savossa, toukokuu 2013 (Pohjois-Savon ELY-keskus)

Maaliskuun tarkkailutulosten mukaan  Laakajärvessä ja sen alapuolisissa Nurmijoen reitin vesistöissä on tapahtunut toipumista vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna: natriumpitoisuudet  sekä sähkönjohtavuus- ja sulfaattiarvot ovat pienentyneet selvästi. Laakajärven yläpuolisen Kivijärven ja siihen laskevan Lumijoen vedenlaatu on kuitenkin heikentynyt marraskuisen kipsisakka-allasvuodon jälkeen  ja lisäjuoksutusten alettua maaliskuun lopussa. Jätevesien vaikutusten voidaan arvioida alkavan näkyä Laakajärven pohjoisosassa jäidenlähdön jälkeen. Pohjois-Savon ELY-keskus tehostaa vaikutusten seurantaa kevään, kesän ja syksyn aikana. Pääosa vaikutusten tarkkailusta on kuitenkin velvoitettu toiminnanharjoittajan järjestettäväksi ja tämänkin katsauksen tulokset pohjautuvat suureksi osaksi velvoitetarkkailuun.

Kevättalvinen vedenlaatu Laakajärvessä ja Nurmijoen reitillä viimevuotista parempi

Laakajärven pohjoisosan tarkkailupisteellä lopputalviset alusveden natriumpitoisuudet olivat alentuneet noin kolmasosaan viime maaliskuun tasosta ja sähkönjohtavuus- sekä sulfaattiarvot ovat lähes puoliintunut. Väli- ja alusveden nikkelipitoisuudet ovat kuitenkin selvästi kohonneet. Pitoisuus oli viime vuonnakin pohjan lähellä korkea.

Laakajärven keskiosan syvännepisteellä vedenlaatu on pohjoisosaa selvästi parempaa tasoa. Vedenlaadun paraneminen viime vuodesta näkyy sielläkin selvästi etenkin väli- ja alusvedessä. Näissä vesisyvyyksissä esimerkiksi natriumpitoisuus on pienentynyt alle kolmasosaan ja sulfaattipitoisuus alle puoleen vuodentakaisesta.

Laakajärven  eteläosaan tulee vesiä laajalta Petäjäjoen valuma-alueelta ja  kaivosvesien kuormitus näkyy siellä lievemmin kuin muualla järvessä.  Myös täällä on havaittavissa  selvää vedenlaadun paranemista viime vuoden kevättalveen verrattuna, esimerkiksi  sulfaattipitoisuus on pienentynyt alle puoleen.

Laakajärven natrium- ja sulfaattipitoisuudet ovat kuitenkin edelleen selvästi järven luontaista tasoa korkeammat. Metallipitoisuudet ovat sen sijaan pysyneet alhaisina.  Myös Laakajärven syvänteet ovat säilyneet hapellisina kuten viime vuonnakin. Tällä hetkellä näyttää myös todennäköiseltä, että syvänteet voivat keväällä ilmastua kuten viime keväänäkin. Syvänteisiin  ei ole kertynyt yhtä suolaista vettä kuin viime talvena, mikä helpottaa kevätkiertoa.

Natrium- ja sulfaattipitoisuuksien paraneva kehitys on havaittavissa myös Kiltuanjärvessä, Nurmijoessa, Sälevässä ja Atronjoessa. Kaikilla havaintopaikoilla vedet olivat lievästi happamampia kuin vuotta aiemmin, mikä voi olla yhteydessä viime vuoden runsassateisuuteen.

Vedenlaadun muutoksia on odotettavissa lähiaikoina Laakajärven pohjoisosassa

Laakajärven yläpuolisella Kivijoen valuma-alueella on viimeksikuluneen puolen vuoden aikana tapahtuneiden kipsiallasvuotojen seurauksena havaittavissa merkittäviä vedenlaatumuutoksia, jotka saattavat heijastua Laakajärven pohjoisosaan vielä tänä keväänä.  Kivijärven päällysvedessä on ollut suuria happamuustason muutoksia ja mangaanipitoisuus on kasvanut.  Kivijärven vedenlaatu tulee edelleen muuttumaan, sillä sen yläpuolisella Lumijoella on tapahtunut  muutoksia mm kalsium-, natrium-, sulfaatti- ja kiintoainepitoisuuksissa. Raskasmetallipitoisuudet eivät kuitenkaan ole kohonneet.

Epävarmuutta Kivijoen kautta Laakajärveen tulevan veden laadun ennakointiin aiheuttaa se, että emme pysty arvioimaan missä määrin Kivijärven vesi sekoittuu keväällä.  Kivijärven vesimassan puoliväliin on kerrostunut hyvin metallipitoista vettä, jonka sekoittuminen ylempään vesikerrokseen heikentäisi huomattavasti Kivijoesta Laakajärveen virtaavan veden laatua.

Laakajärven alapuolisissa vesistöissä vedenlaatuvaikutuksia tuskin ennen loppukesää

Tehtyjen mallinnusten mukaan Laakajärvestä alapuoliselle Nurmijoen reitille purkautuvan veden laadussa voi alkaa näkyä muutoksia kuukauden parin viiveellä siitä kun pitoisuudet ovat kohonneet järven keskiosan syvänteellä, ja pitoisuudet pysyvät kohonneella tasolla runsaan vuoden ajan. Tällöin tarkastelun kohteena on kipsiallasvuodoista aiheutuneet päästöt luvanmukaisen kuormituksen lisäksi.  Laakajärven alapuolella korkeimmat pitoisuudet esiintyvät vasta ensi vuoden puolella. Arviointi on kuitenkin epävarmaa, koska tässä vaiheessa emme pysty sanomaan, missä määrin Kivijoesta tuleva virtaama painuu Laakajärven syvänteisiin ja missä määrin se sekoittuu vesimassaan. Laakajärvessä pitoisuudet joka tapauksessa laimenevat keskimäärin noin kymmenesosaan Kivijoen pitoisuuksiin verrattuna ja niin että vedenlaatu paranee järven eteläosiin päin mentäessä.

Vedenlaadun muutoksia seurataan tehostetusti

Tapahtuneiden kipsiallasvuotojen seurauksena Talvivaara on velvoitettu tehostettuun vesistövaikutusten seurantaan. Esimerkiksi Kivijoesta näytteitä otetaan kahdesti kuukaudessa, Laakajärven pohjois- ja keskiosan syvänteiltä kerran kuukaudessa. Lisäksi ELY-keskukset tekevät omia valvontanäytteenottojaan, vedenlaadun kartoitusta ja eliöstöseurantoja alueella.

Pohjois-Savon ELY-keskus toteuttaa toukokuun lopussa Nurmijoen reitin järvillä laajan vedenlaatukartoituksen ulottaen näytteenoton Laakajärven pohjoisosasta Syvärin alapuoliseen Lastukoskeen saakka. Laakajärven osalta tuloksien perusteella voidaan arvioida marraskuun allasvuodon, kevään lisäjuoksutusten ja Kivijärvestä mahdollisesti tulevan kuormituksen aiheuttamia vedenlaatuvaikutuksia. Reitin alemmilla havaintopaikoilla tulokset kuvastavat lähinnä tilanteen pitkäaikaiskehitystä ja kevättäyskierron jälkeistä tilannetta. Pohjois-Savon ELY-keskus tiedottaa tuloksista kesäkuun loppupuolella.

Lisätietoja

Vesistövaikutukset ja niiden seuranta Pohjois-Savossa:

Limnologi Taina Hammar, Pohjois-Savon ELY-keskus,  puh. 040 581 5784, taina.hammar(at)ely-keskus.fi tai hydrobiologi Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 040 589 3290, veli-matti.vallinkoski(at)ely-keskus.fi.

Kalastovaikutukset ja niiden seuranta Pohjois-Savossa: Biologi Ilpo Käkelä, Pohjois-Savon ELY-keskus, puh. 0400 537 921, ilpo.kakela(at)ely-keskus.fi.


Regional information