Pressmeddelanden 2016

Tienvarsillla niitetään kesäkuusta elokuun loppuun - tänä kesänä tienvarsikasvillisuuden kasvu on ollut runsasta (Varsinais-Suomi ja Satakunta)

Tienvarsien niitot ovat alkaneet kesäkuun alussa, ja niittoja jatketaan elokuun loppuun saakka. Viherhoitoluokasta riippuen tienvarsia niitetään 1-4 kertaa kesässä. Suurin osa Varsinais-Suomen ja Satakunnan teistä niitetään kertaalleen pääasiassa juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana. Kasvuolosuhteet vaihtelevat vuosittain, mikä vaikuttaa niittoaikatauluihin ja -kertoihin. Tänä kesänä tienvarsikasvillisuuden kasvu on ollut erityisen runsasta.

Maanteille on määritelty viherhoitoluokat, joiden mukaisesti niittoja tehdään. Hoitoluokat määräytyvät teiden liikenteellisen merkityksen, maankäytön ja ympäristön mukaan. Suurin osa Varsinais-Suomen ja Satakunnan teistä niitetään kertaalleen, pääasiassa juhannuksen ja elokuun lopun välisenä aikana. Päätiet niitetään yleensä pari kertaa kesässä. Taajamissa ja joissain erityiskohteissa niittokertoja on kolme tai neljä kesässä. Niittojen ajoituksessa huomioidaan mm. koulut, joiden lähistöllä niitetään yleensä vasta juuri ennen koulujen alkua.

Kasvuolosuhteet vaihtelevat vuosittain, mikä vaikuttaa niittoaikatauluihin ja niittokertoihin. Tänä kesänä tienvarsikasvillisuuden kasvu on ollut runsasta. Niittykukkien kukkimisen kannalta otollisin niittoajankohta olisi elokuussa, mutta niitettävää tiestöä on paljon ja työ tulee tehdä tehokkaasti. Näin ollen niittoja tehdään koko kesä. Monimuotoisuuden säilyminen pyritään toki huomioimaan, mutta ajankohtien pikkutarkkaan räätälöintiin ei ole käytännössä mahdollisuuksia.

Niitoilla poistetaan tieluiskasta korkeakasvuiset heinät ja vesakot, jotka peittävät helposti näkyvyyttä henkilöautosta ja haittaavat liikennemerkkien ja opasteiden havaitsemista. Korkea kasvillisuus haittaisi vähitellen myös kuivatuksen toimimista maanteiden ojissa. Tieympäristön viheralueiden hoidolla luodaan tieympäristöön myös siisteyttä ja viihtyisyyttä.

Viherhoitoa ohjaavat valtakunnalliset linjaukset. Näiden mukaisesti tiestölle määritellään viherhoitoluokat sekä laaditaan erityiskohteille kohdekohtaiset viherhoitosuunnitelmat.

Tienpientareet muodostavat merkittävän osan suomalaista luontoa

Tienpientareet muodostavat merkittävän osan suomalaista luontoa, sillä tienpientareille on levinnyt kasvi- ja eläinlajistoa, joka on menettänyt muualla perinteisen elinympäristönsä. Tieympäristöt paikkaavatkin osaksi niittyjen harvenevaa verkostoa. Niitoista käydään joka vuosi keskustelua, sillä tienvarren kasvustot ilahduttavat kukkaloistossaan tielläliikkujia. Vuosittain toistettu niitto lisää kasvillisuuden monimuotoisuutta ja parantaa niittylajiston elinoloja.

Komea lupiini pitäisi monen tielläliikkujan mielestä säästää niitoilta ja antaa koristaa tienpientareita. Suurikokoinen lupiini vie kuitenkin elintilaa kotimaisilta tienvarsikasveilta. Lupiini onkin alun perin Suomen luontoon kuulumaton laji. Kun vieraslajit sopeutuvat uusiin olosuhteisiin ja leviävät voimakkaasti, ne voivat uhata alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta. Jättiputki on vaarallinen vieraslaji, jonka torjunta on sisällytetty tienpidon alueurakoihin. Jättiputket poistetaan tiealueelta sitä mukaa, kuin niitä havaitaan.

Varovaisuutta liikenteessä niittokoneen läheisyydessä

Hitaasti liikkuva niittokone on syytä ohittaa riittävän etäältä ja varovaisuutta noudattaen. Koneiden kuljettajat seuraavat liikennettä ja ohitustarpeen havaittuaan antavat tilaa ohitukseen turvallisessa kohdassa.

Katso myös tämän päiväinen Periscope -lähetys tienvarsien niitoista.

Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY, liikenteen ympäristövastaava Tiina Myllymäki, p. 0295 022 781

Viestimme aktiivisesti myös twitterissä @VarsinaisELY