Turkimusojalta kuljetettiin jokihelmisimpukoita lisääntymään Konneveden tutkimusasemalle
Hämeenkyrön Turkimusojalla on erittäin uhanalaisia ja Suomen pitkäikiäisimpiä eliölajeja, raakkuja. Näitä vesien superpuhdistajia suojellaan LIFE Revives -hankkeessa. Joelta vietiin viime viikolla 30 raakkua Konnevedelle, jossa on jokihelmisimpukalle otolliset olosuhteet elää ja lisääntyä. Kuva: Saara Ignatius, Pirkanmaan ELY-keskus
Suomen pitkäikäisimmän ja erittäin uhanalaisen eläinlajin pelastaminen on monivaiheista työtä. Pirkanmaan Turkimusojan raakkupopulaatio koostuu pääasiassa iäkkäistä yksilöistä, joiden lisääntymistä rajoittaa usein sen isäntäkalojen eli lohen ja taimenen vähäisyys joessa. Turkimusojalla nuoria raakkuja on varsin vähän, ja uusien raakkusukupolvien syntyvyys on laskussa.
Juhannuksen jälkeisellä viikolla alkaneissa kunnostuksissa Turkimusojalle on rakennettu raakunpoikasten kasvuympäristöiksi soveltuvia sora-alueita, niin sanottuja raakkulastentarhoja. Niiden happiolosuhteita seurataan projektin aikana.
"Laitoskasvatuksella pystytään siis estämään populaatioiden kuoleminen, kun kasvatus toteutetaan samanaikaisesti kunnostustoimenpiteiden kanssa."
Joesta Konnevedelle lisääntymään viedyt 30 aikuista raakkua ja niille syntyvät poikaset palautetaan takaisin kotijokeensa arviolta vuosien 2026–2027 aikana. Poikasten uudelleenistutus kotijokeen kasvattaa ajan saatossa raakkupopulaatiota ja palauttaa sen normaalin lisääntymiskierron. Laitoskasvatuksella pystytään siis estämään populaatioiden kuoleminen, kun kasvatus toteutetaan samanaikaisesti kunnostustoimenpiteiden kanssa.
Kuljetuksessa suurin osa raakuista oli yön aikana löytänyt oman paikkansa ja kaivautunut soran sekaan. Muutama hitaampi yksilö vielä makoilee kyljellään soran pinnalla. Kuva: Henri Nummela
Raakun lisääntyminen on monimutkainen prosessi
Jokihelmisimpukan elinkierto on monimutkainen prosessi, ja kuolleisuus on suurta useissa vaiheissa. Lisääntyminen alkaa alkukesästä, kun koirasraakku vapauttaa siittiöt veteen. Siittiöt päätyvät virran mukana naarassimpukoiden kiduslehtien väliin, missä ne hedelmöittyvät ja alkioista kehittyy kesän aikana glokidium-toukkia eli glokidioita. Loppukesän ja alkusyksyn aikana naaras vapauttaa glokidiot veteen. Jatkaakseen kehittymistään raakuiksi glokidioiden täytyy löytää tiensä nuoren taimenen tai lohen kiduksiin.
Tämä elinkierron vaihe on kriittinen, sillä tutkimuksien mukaan vain murto-osa glokidioista päätyy kalan kiduksiin. Glokidiot selviävät hengissä enimmillään kuusi päivää ilman isäntäkalaa. Ne loisivat kalan kiduksissa tiukasti kiinnittyneinä ja kehittyvät muodonmuutoksen kautta pieniksi 0,2–0,4 mm mittaisiksi simpukoiksi. Loisimisvaiheen kesto vaihtelee parista kuukaudesta miltei vuoteen ja veden lämpötilalla on siihen suuri vaikutus.
Raakun lisääntyminen on monivaiheinen matka. Kuva: Tussitaikurit Oy
Lemmenlomalle Konneveden tutkimusasemalle
Jyväskylän yliopiston johtamassa LIFE Revives -hankkeessa elvytetään uhanalaista raakkupopulaatiota laitoskasvatuksen avulla Konneveden tutkimusasemalla. Laitoskasvatuksella turvataan raakun selviytyminen myös tulevaisuudessa. Kyse on ensimmäisestä näin laajan mittakaavan poikasviljelyprojektista Suomessa. Myös Virossa ja Ruotsissa tuotetaan jokihelmisimpukan poikasia joko laitosolosuhteissa tai avustetusti kotijoissaan.
Turkimusojan 30 aikuista raakkua vietiin tutkimusasemalle kasvatusaltaisiin kasvamaan ja lisääntymään, eli niin sanotulle lemmenlomalle. Glokidiumtoukkien kehittymisen jälkeen kalat tartutetaan toukilla. Toukat kasvavat ja kehittyvät kaloissa ja irrottautuivat niistä pieninä, noin 0,3 millimetrin kokoisina pikkusimpukoina. Tämän jälkeen poikaset kasvatetaan joko soralaatikoissa tai reikälevyllä virtaavassa vedessä, missä niitä ruokitaan ja seurataan päivittäin. Poikaset palautetaan Turkimusojaan, kunnes ne ovat tarpeeksi vahvoja selvitäkseen yksin jokielinympäristössä − aluksi joko reikälevyillä tai soralaatikoissa, myöhemmin pohjasorassa.
Turkimusojalta vietiin 30 raakkua lisääntymään Konneveden tutkimusasemalle. Kuva: Katja Vainionpää, Pirkanmaan ELY-keskus
Raakut kuljetettiin kylmälaukussa. Kuva: Katja Vainionpää, Pirkanmaan ELY-keskus
LIFE Revives -hanke parantaa raakun elinympäristöjä
Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen (2021–2027) ja hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 miljoonaa euroa.
Pirkanmaan ELY-keskus vastaa raakun hyväksi tehtävästä työstä Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan vesistöalueella ja alueelle rahoitusta on varattu yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön Helmi-ohjelma vastaa suurelta osin hankkeen kansallisesta rahoituksesta Länsi-Suomessa.
Yhteyshenkilöt
Life Revives-hanke Pirkanmaalla:
Katja Vainionpää, puh. 0295 027 240 katja.vainionpaa(a)ely-keskus.fi / Pirkanmaan ELY-keskus
Raakkujen viljely Konneveden tutkimusasemalla:
Jouni Taskinen, puh. 040 355 8094, jouni.k.taskinen(a)jyu.fi, Saana Tepsa, puh. 050 472 4222, saana.h.m.tepsa(a)jyu.fi /Jyväskylän yliopisto, Konneveden tutkimusasema
Life Revives -hanke:
Heidi Kunttu, puh. 050 589 0612, heidi.kunttu(a)jyu.fi, Jouni Taskinen, puh. 040 355 8094, jouni.k.taskinen(a)jyu.fi /Jyväskylän yliopisto
LIFE Revives -hanke: https://www.ely-keskus.fi/web/life-revives-hanke/etusivu