ELY-keskukset vauhdittivat vihreää siirtymää, mutta kustannusten nousu heijastui tienpitoon
ELY-keskukset luovat monialaisesti edellytyksiä elinkeinoelämälle, sen monipuolistumiselle sekä uuden liiketoiminnan syntymiselle. Keskukset vastaavat elinkeinojen, työmarkkinoiden ja maaseudun kehittämisestä sekä palveluista huomioiden asiakkaiden tarpeet ja muuttuvan toimintaympäristön. ELY-keskukset edistävät luonnon ja ympäristön suojelua sekä luonnonvarojen ja alueiden kestävää käyttöä, tarjoavat toimivan liikennejärjestelmän ja turvallisen tieverkon kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeisiin ja vastaavat tienpidosta ja julkisen liikenteen ylläpitämisestä toimialueellaan. ELY-keskukset toimeenpanevat ja kehittävät toimialueellaan ohjaavien ministeriöiden, Väyläviraston, Ruokaviraston, Tukesin, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin strategioita osana toimintaketjua yhteistyössä kumppaneiden ja sidosryhmien kanssa.
Vuosi 2022 on haastanut yrityksiä niin energiakriisin että voimakkaan inflaation myötä. Yleiset talousnäkymät ovat olleet utuiset, mutta siitä huolimatta yritykset ovat kyenneet panostamaan tulevaisuuteen, kehittämään toimintaansa ja investoimaan varsinkin uusiutuvaan energiaan. Maatalous kamppailee monien haasteiden kanssa, ja merkittävimmät investoinnit ovat jääneet tekemättä. Työvoiman kysyntä on lisääntynyt ja haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa ovat jarruttaneet yritysten kasvua yhä enenevissä määrin. Työvoimapula ulottuu yhä useammalle toimialalle ja alueelle.
Uudistuva ja osaava Suomi EU-ohjelmakausi 2021–2027 lähti liikkeelle keväällä 2022, kun ohjelmakauden ensimmäiset yrityksen kehittämisavustuksen (EAKR) rahoitushaut päästiin avaamaan maaliskuussa. Euroopan aluekehitysrahastosta myönnettävien yritystukien painopisteitä tällä ohjelmakaudella ovat mm. pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, digitalisaatio, kiertotalous ja energiatehokkuus. Myös Euroopan Sosiaalirahasto plussan (ESR+) ensimmäiset haut avautuivat toukokuussa 2022. ESR+ -rahoituksella tuetaan työllistymistä ja työntekijöiden osaamisen kehittämistä. Lisäksi uutena tulokkaana alue- ja rakennepolitiikan rahastoihin liittyvän Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) osalta otettiin edistysaskel, kun komissio hyväksyi JTF-rahaston toimet osaksi Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelmaa joulukuussa 2022. Rahaston tavoitteena on helpottaa ja hallita turvetuotannon vähentämisestä aiheutuvia aluetaloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Ensimmäiset JTF-rahoitushaut pääsevät käynnistymään kevään 2023 aikana.
Yritykset käyttivät Yritysten kehittämispalveluja aktiivisesti viime vuonna. Palveluita käytettiin erityisesti toiminnan uudistamiseen, uusien markkinoiden kartoittamiseen ja omistajanvaihdosten suunnitteluun. Lisäksi yrityksiä kiinnosti markkinoinnin kehittäminen. Edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti Konsultointi-palvelun suosio kasvoi, mutta Analyysi-palvelua käytettiin edellistä vuotta vähemmän. Koulutus-palveluja alettiin vuonna 2022 toteuttaa taas lähikoulutuksina, mikä näkyi palvelujen kysynnän kasvuna syksyllä.
ELY-keskukset panostivat vihreään siirtymään
Vihreän siirtymän edistäminen näkyi viime vuonna vahvasti ELY-keskusten työssä. Sitä vauhditettiin rahoituksella ja lukuisilla eri hankkeilla.
Yrityksille oli tarjolla rahoitusta vihreän siirtymän edistämiseen muun muassa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta. Sen tavoitteena on edistää vihreään siirtymän kannalta keskeisten investointien käynnistämistä. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia yhteiskuntaa.
Vihreään siirtymään saatiin ELY-keskuksiin myös lisäresursseja lisääntyneiden tehtävien hoitamiseksi.
Suomessa käynnissä oleva tuulivoimabuumi heijastui myös ELY-keskusten tehtäviin. Esimerkiksi tuulivoimahankkeista tehtävien ympäristövaikutusten arviointien lukumäärät kasvoivat. Suosittuja öljy- ja maakaasulämmityksen vaihtoon tarkoitettuja avustuksia myönnettiin pientaloille viime vuonna kaikkiaan 12 000 hakijalle yhteensä lähes 48 miljoonaa euroa koko maassa.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen liittyvät lähes kaikkiin ELY-keskuksen perustehtäviin. Ilmastotyötä jatketiin yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.
Kustannusten nousu heijastui tienpitoon, sään ääri-ilmiöt asiakaspalveluun
Energiakriisi ja kohonneet kustannukset heijastuivat myös teiden päivittäisen hoitoon, päällystyksiin, kunnossapitoon sekä siltojen korjaamiseen ja tiehankkeisiin.
Teiden päällystysmäärät jäivät viime vuonna vähäisiksi, entuudestaan niukan rahoituksen ja kohonneiden kustannusten vuoksi. Kohonneet kustannukset ja joidenkin komponenttien saatavuusongelmat heijastuivat myös tienpidon hankintoihin. Kustannusnousujen ja vähenevien määrärahojen takia ensi kesän teiden päällystysohjelma on ennätyslyhyt. Päällystetään vain päätieverkkoa ja korjausvelka kasvaa vähäliikenteisellä päällysteverkolla aika rajusti.
Sään ääri-ilmiöt näkyivät edelleen piikkinä valtakunnallisen liikenteen asiakaspalvelun yhteydenottomäärissä. Esimerkiksi helmikuussa asiakaspalveluun tuli ennätykselliset lähes 9200 yhteydenottoa. Talvella askarruttivat eniten teiden kunnossapitoon liittyvät asiat, kuten hankalan, nollan molemmin puolin vaihdelleen kelin aiheuttamat päällysteiden reiät. Kesällä päällysteiden kunto ja vähäiset päällystyskilometrit puhututtivat asiakkaita. Kurtturuusujen kasvatuskielto kirvoitti myös yhteydenottoja esimerkiksi siitä, miten tai milloin poisto maanteiden varsilta tai esimerkiksi lauttarannoista tapahtuu. Loppukesästä ja syksyllä palautteissa korostui monia joukkoliikenteeseen liittyviä aiheita.
Tuulivoimaloiden isojen osien kuljettaminen tieverkolla heijastui etenkin ELY-keskuksen myöntämiin erikoiskuljetuslupiin ja tiealueella työskentelyä varten myönnettyihin lupiin. Näiden lukumäärä jatkoi kasvuaan.
ELY-keskukset julkaisevat 7.2. rahoitusten ja tukien määriä maakunnissa vuoden 2022 osalta. Seuraa oman alueesi ELY-keskuksen verkkosivuja ja sosiaalisen median kanavia.