LIFE Revives-hanke parantaa uhanalaisen jokihelmisimpukan tilaa

Kuusivuotinen LIFE Revives-hanke käynnistyi syksyllä 2021. Hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun elinoloja Pirkanmaan raakkujoilla; Turkimusojalla, Pinsiön-Matalusjoella ja Ruonanjoella. Hankkeella on saatu erittäin uhanalaiset raakut lisääntymään tutkimusasemalla.

Raakkuja eli jokihelmisimpukoita.
Raakut suosivat kivikkoisia pohjia, missä kivien väleissä on usein sora- ja hiekkalaikkuja. Kuva Katja Vainionpää

Raakkujen tilanne Suomessa

Raakku on erittäin uhanalaiseksi luokiteltu virtavesiemme nilviäislaji. Jopa 250-vuotiaaksi elävän raakun elinkierto on monivaiheinen. Raakku elää vuolaasti virtaavissa joissa ja puroissa, jotka ovat varjoisia, viileitä, puhtaita ja runsashappisia. Raakku on herkkä laji, joka vaatii erityiset elinolosuhteet selviytymiseen.

Raakkua esiintyy Suomessa vielä noin 130 joessa, joista suurin osa sijaitsee Koillismaalla ja Lapissa. Raakun tiedetään elävän Etelä-Suomessa Oulun eteläpuolella enää kahdeksassa joessa, joista kolme sijaitsee Pirkanmaalla.

Pirkanmaalla merkittävät raakkuesiintymät

Nokian ja Hämeenkyrön rajalla virtaava Pinsiön-Matalusjoki, Ylöjärven ja Hämeenkyrön rajalla oleva Ruonanjoki sekä Hämeenkyrön Turkimusoja ovat Etelä-Suomen merkittävimmät raakkujoet simpukkapopulaatioiden koon puolesta. Lisäksi Turkimusojan ja Ruonanjoen raakkupopulaatioiden on todettu kykenevän lisääntymään ainoina populaatioina Etelä-Suomessa.

Ruonanjoen ja Pinsiön-Matalusjoen raakkukannat ovat olleet pitkään tiedossa. Sen sijaan Turkimusojan raakkupopulaatio varmistettiin vasta vuonna 2014, kun esiintymästä oli saatu vihjetieto paikalliselta asukkaalta. Ruonanjoki ja Pinsiön-Matalusjoki ovat suojeltu Natura-alueena, jossa yhtenä suojeluperusteena on raakku. Turkimusojalla jokihelmisimpukka on puolestaan suojeltu erityisesti suojeltavan lajin rajauspäätöksellä vuonna 2018.

Mitä LIFE Revives-hanke on saanut aikaan Pirkanmaalla?

LIFE Revives hankkeessa tehdään töitä raakun pelastamiseksi kunnostamalla raakun ja sen isäntäkalojen elinympäristöjä. Lisäksi raakkukantaa on elvytetty kasvattamalla uusia pikkuraakkuja hanketta koordinoivan Jyväskylän yliopiston laboratoriotiloissa.

LIFE Revives -hankkeen työntekijä raakkujoella työssään.
Raakkujen kartoitusta Turkimusojalla. Kuva Katja Vainionpää

Raakkujoille on perustettu yhteistyöryhmät

Jokaiselle Pirkanmaan raakkupurolle on perustettu jokikohtainen yhteistyöryhmä, joiden toiminta-alueena ovat raakkujokien valuma-alueet. Ryhmät toimivat linkkinä eri toimijoiden välillä hankkeen aikana ja tavoitteena on, että ne jatkavat toimintaansa myös hankkeen päätyttyä.

Kaikki raakuista ja Pirkanmaan raakkujoista kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan ryhmien toimintaan. Ryhmiin osallistuminen on vapaaehtoista eikä sido mihinkään. Yhteistyöryhmät ovat tavanneet nyt kolme kertaa ja seuraavat tapaamiset järjestetään lokakuussa.

Raakkujokien tilaa seurataan

Pirkanmaalla raakkujokien raakku- ja taimenkantaa sekä vedenlaatua seurataan. Ruonanjoella ja Pinsiön-Matalusjoella on käytössä seurantalaitteistot, jotka keräävät tietoa vedenlaadusta. Ne mittaavat esimerkiksi sameutta, lämpötilaa ja veden pinnan korkeutta.

Turkimusojan raakkukanta on kartoitettu viime vuonna. Myös jokien happiolosuhteita on mitattu, sillä raakku ja taimen tarvitsevat lisääntyäkseen happipitoista soraa. Lisäksi Jyväskylän yliopisto on teettänyt sähkökoekalastuksia raakkupuroille keväisin ja syksyisin. Seurantaa tehdään sekä ennen että jälkeen kunnostusten, jotta saadaan tietoa miten eri toimet vaikuttavat.

Kunnostusta valuma-alueilla ja joissa

LIFE Revives-hankkeessa kunnostetaan sekä valuma-alueita että itse jokia. Kunnostustoimenpiteet aloitetaan ensin raakkujokien valuma-alueelta ja sen jälkeen siirrytään uomassa tapahtuviin kunnostuksiin. Valuma-alueelle teetetään parhaillaan metsäsuojelusuunnitelmaa, jonka tavoitteena on laatia raakkujoilla metsäiset suojavyöhykkeet. Lisäksi valuma-alueille rakennetaan kosteikkoja ja putkipatoja.

Ensi vuoden aikana siirrytään tekemään uomassa tapahtuvia kunnostuksia, kuten kunnostusta puurakenteilla sekä koskien ja kutualueiden ennallistamista. Hankkeen toimet toteutetaan yhteistyössä maanomistajien kanssa ja heidän suostumuksellaan.

Jokihelmisimpukan eli raakun tiedetään elävän Pirkanmaalla kolmessa joessa. Kuva Katja Vainionpää

Ainutlaatuinen poikasviljely onnistui

Pinsiön-Matalusjoelta vietiin viime vuonna raakkuja lisääntymään Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Raakut lisääntyivät onnistuneesti asemalla. Kyse on ensimmäisestä näin laajan mittakaavan poikasviljelyprojektista Suomessa.

Konnevedellä kasvaneet raakkupoikaset palautetaan Pinsiön-Matalusjokeen LIFE Revives-hankkeen aikana, arviolta vuosien 2026–2027 aikana. Tätä ennen jokea kunnostetaan ja joen pohjalle rakennetaan raakunpoikasten kasvuympäristöiksi soveltuvia kokeellisia sora-alueita eli niin sanottuja lastentarhoja. Niiden happiolosuhteita ja stabiiliutta seurataan projektin aikana.

Monenlaisia tapahtumia ja viestintää

Tärkeä osa LIFE Revives -hanketta on myös tietoisuuden lisääminen sekä eri sidosryhmien mukaan saaminen toimimaan raakkujokien ja raakkujen hyväksi.

Suomen luonnonsuojeluliiton Ylöjärven yhdistys (ent. Ylöjärven luonto ry) ja Life Revives -projekti / Pirkanmaan ELY-keskus järjestivät 21.9. Ruonanjoen rannalla kulttuuri-iltamat, joissa nautittiin monimuotoisesti sana-, sävel- ja kuvataiteesta. Muusikot Pekko Käppi ja Jaakko Löytty ensiesittävät omat raakkusävellyksensä, runoilijaduo Pekka Kytömäki & Niklas Salmi lähestyivät illan aihetta runojensa kautta ja Finlandia-palkittu Anni Kytömäki ja Heikki Erkinaro keskustelivat raakkujen elämästä. Illan aikana päästiin tutustumaan raakun lemmenlomaan Konneveden asemalla LIFE Revives-hankkeen johtajan Jouni Taskisen toimesta. Lisäksi Seppo Leinonen piirsi osallistujille luonto- ja ympäristöaiheisia piirroksia. Illan aikana järjestettiin myös taidehuutokauppa, jossa myytiin esimerkiksi kuvataiteilija Ämer Bilaletdin taulu. Tapahtumassa oli osallistujia noin 100 henkeä ja tunnelma oli suurenmoinen.

Lisäksi nyt on julkaistu sivusto Pelastetaan Pirkanmaan raakut - Pelastetaan Pirkanmaan raakut - ELY-keskus