Mika Sievi-Korte: Hallitusohjelma tuo muutoksia yrityspalveluihin
Suomen ja Euroopan talousnäkymät ovat sakean sumuverhon takana, niiden kirkastumiseen vaikuttaa moni tekijä. Oletettavaa on, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu vielä pitkään ja sodan vaikutukset yritysten liiketoimintaan ovat ennalta arvaamattomia. Energian hintojen nousu on saatu kuriin Olkiluoto 3:n käynnistyttyä ja viime talven kaltaisilta energian hintapiikeiltä vältyttäneen valtaosin. Inflaatio ja korkojen nousu ovat lykänneet monen yrityksen investointeja, koska tarkkoja laskelmia on vaikea tehdä hintatason muuttuessa koko ajan. Huolestuttavaa on myös viime aikojen uutiset viennin hidastumisesta sekä työttömien ja lomautettujen määrän kasvusta.
Positiivinen signaali on, että ELY-keskuksen myöntämillä yritysten kehittämisavustuksilla ja maaseudun yritystuilla on kuitenkin edelleen ollut kova kysyntä. Erityisesti investointiavustuksia on haettu paljon, mikä kertoo osaltaan yritysten positiivisista tulevaisuudennäkymistä. Aluepolitiikka tosin vaikuttaa tähänkin, sillä Pirkanmaalla, kuten muissakin etelän kasvukeskuksissa, myöntövaltuutta on vähemmän kuin rahalle olisi kysyntää. Tämä luonnollisesti aiheuttaa sen, että moni hyvä ja kannatettava hanke jää rahan puutteen vuoksi toteutumatta.
Suurta huolta aiheuttaa hallitusohjelman päätös lopettaa yritysten kehittämispalvelut, ns. Kehpat, sillä niiden avulla moni yritys on voinut uudistaa liiketoimintaansa ja luoda perustaa isommille kehittämishankkeille. Kehpa-päätöksiä yksistään Pirkanmaalla on tehty vuosittain lähes 400 kappaletta, eikä vastaavaa tuotetta ole olemassa. Yritysten kehittämispalvelujen avulla yritys voi tehdä esimerkiksi kasvu- tai kansainvälistymissuunnitelman, suunnitella liiketoiminnan digitalisoimista tai yrityksen omistajanvaihdosta, nopeasti ja kustannustehokkaasti.
Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu rohkaisevia ja yrittäjyyttä tukevia toimenpidettä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menojen tason nosto neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä on yksi kannatettava kirjaus ja tavoite. Tavoitteeseen pääseminen toisi vuosittain merkittävän lisän julkiseen TKI-rahoitukseen ja turvaisi osaltaan talous- ja työllisyyskasvun sekä kannustaisi yrityksiä TKI-investointien lisäämiseen. Myös Team Finland -verkoston toiminnan ja johtamisen uudistaminen yhdessä elinkeinoelämän kanssa tukee Suomen strategisia intressejä. Ristiriitaisia ajatuksia sen sijaan herättää kansainvälisten työntekijöiden aihepiirin ympärille tehdyt kirjaukset. Jää nähtäväksi, miten erilaiset suunnitellut toimenpiteet vaikuttavat kansainvälisten osaajien houkutteluun Suomeen.
Yksi merkittävimmistä hallitusohjelman kirjauksista on valtion aluehallinnon uudelleenjärjestäminen: lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan uuteen virastoon ja ELY-keskusten muut tehtävät kootaan elinvoimakeskuksiin. Mikäli suunnitelmat toteutuvat, ELY-keskukset lakkaavat nykymuodossaan ja elinkeinoasioihin liittyvät tehtävät siirtyvät elinvoimakeskuksiin todennäköisesti vuoden 2026 alusta alkaen. Valtio- ja kuntasektorilla on käynnissä siis melkoiset mullistukset. Hyvinvointialueet on vasta saatu perustettua, parhaillaan on käynnissä TE24-uudistus, jossa työvoimapalveluiden hoitaminen siirretään valtiolta (TE-toimistot) kuntien vastuulle vuoden 2025 alussa ja kun tästä on selvitty, vuorossa on lupavirasto ja elinvoimakeskukset. Myllerrystä on siis luvassa jatkossakin.
Yritysten kannalta heitä palvelevien organisaatioiden rakenteilla ei ole juurikaan väliä. Pääasia on, että palvelut ovat helposti saatavilla, oikea-aikaisia ja yrityksen tarpeita palvelevia. Meidän virkamiesten on puolestaan huolehdittava, että olemme tavoitettavissa ja palvelemme asiakasta kokonaisvaltaisesti yli oman organisaatiomme palvelujen. Suomi tarvitsee menestyviä ja kasvavia yrityksiä, se on meidän kaikkien etu.
Mika Sievi-Korte
Johtaja, elinkeinot, työvoima ja osaaminen
Pirkanmaan ELY-keskus
Kuva Tinnu Salonen / Pirkanmaan ELY-keskus