Mitä on tulossa vuonna 2023?
Kuluvan vuoden toiminnassa painottuvat vihreän siirtymän edistäminen, työllisyyden ja maatalouspolitiikan uudistusten valmistelut sekä teiden korjausvelan kasvu.
Valmistautumista merkittäviin työllisyyden ja maatalouspolitiikan uudistuksiin
Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle vuonna 2025. Kevään aikana valmistuu kuntien ja alueen yhteinen palvelustrategia, joka asemoi palvelujen järjestämistä ja tuottamista tulevaisuudessa. Syksyyn mennessä kunnat ratkaisevat Pirkanmaalle muodostettavat työllisyydenhoidon alueet.
Osaavan työvoiman saatavuutta edistetään monin keinoin, ja toimenpiteitä suunnataan kasvavassa määrin myös kansainvälisen rekrytoinnin tukemiseen sekä jo työssä olevien osaamisen ja tuottavuuden kehittämiseen. Kotoutumistyössä korostuvat Ukrainan sodan vaikutukset ja asiakasmäärän kasvu.
- Pirkanmaalla huolta herättää työllisyyteen käytettävissä olevien määrärahojen niukkeneminen. Se saattaa osin heijastua myös TE-palvelujen tarjontaan, mikäli lisämäärärahoja ei saada, kertoo johtaja Mika Sievi-Korte.
Pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukevassa avustuksessa painotetaan etenkin ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja hillintään liittyvää kehittämistä. Tavoitetta tukee myös tänä vuonna haettavaksi tuleva Uusi vihreää siirtymää edistävä JTF-rahasto, joka koskee Pirkanmaalla neljää kuntaa.
Ympäristö- ja ilmastotavoitteet näkyvät jatkossa enenevässä määrin myös uudessa vuoteen 2027 ulottuvassa EU:n maatalouspolitiikassa. Uusi ohjelmakausi vaikuttaa myös maaseudun toimijoihin ja myönnettävään rahoitukseen.
Kohonneiden materiaalikustannusten vuoksi rahalla saa aikaan aiempaa vähemmän
Marraskuussa kolmostiellä avattu Hämeenkyrönväylä parantaa pitkämatkaisen liikenteen sujuvuutta ja vähentää tasaisemmalla matkanopeudellaan myös valtatieliikenteen hiilidioksidipäästöjä.
- Suurin huoli tänäkin vuonna on Pirkanmaan väyläverkon korjausvelan kasvu varsinkin alemmalla tieverkolla. Päällysteiden uusimiseen käytettävissä oleva rahoitus on noin puolet siitä mitä tarvittaisiin korjausvelan kasvun pysäyttämiseen. Myös polttoaineen, bitumin, rakennusmateriaalien ja sähkön hinnannousu heijastuu tienpitoon ja liikenteeseen selvästi – saamme samalla rahalla aikaan paljon aiempaa vähemmän, kertoo ylijohtaja Juha Sammallahti.
Pirkanmaan maanteiden keskeistä sijaintia osana toimivaa liikennejärjestelmää ja valtakunnallisia pääväyliä korostaa niiden merkitys elinkeinoelämän kuljetuksille. Saavutettavuuden ohella viime aikoina on havahduttu huoltovarmuuden välttämättömyyteen. Itärajan mentyä kiinni katseet ja kuljetusvirrat ovat kääntymässä länsirannikon ja pohjoisen satamiin.
Liikennepoliittinen selonteko, Liikenne 12, ja siihen liittyvä Investointiohjelma antaa hyvän pohjan ja tulevaisuudennäkymän liikennejärjestelmämme kokonaisvaltaiselle kehittämiselle ja suunnittelutyön oikea-aikaiselle ajoittamiselle. Vuosien 2023–2030 Investointiohjelmassa Pirkanmaalta yhteensä 214 miljoonan euron tiehankkeet odottavat rahoituspäätöksiä. Kiireellisin parannuskohteemme on valtatie 9 välillä Alasjärvi–Käpykangas. Valmius tiesuunnittelun nopeaan käynnistämiseen on hyvä.
Lukuisat hankkeet vauhdittavat vihreää siirtymää
Vihreä siirtymä, ilmastonmuutos ja kiertotalous painottuvat tehtävissä myös tänä vuonna. Monet vihreän siirtymän kannalta merkittävät investoinnit tarvitsevat toteutuakseen monen eri toimijan välistä yhteistyötä. ELY-keskuksissa sujuvoitetaan vihreän siirtymän hankkeita ja autetaan toimijoita tunnistamamaan niihin liittyvät ympäristölliset menettelyt.
Luonnon monimuotoisuuttaa, ympäristön ja vesien hyvää tilaa edistetään tänäkin vuonna monin eri keinoin. Ympäristölainsäädännön valvonnan ohella on myös useita muita toimia, joilla voidaan vastata ekologiseen kestävyyskriisiin.
- Voimme hillitä luonnonvarojen käyttöä mm. edistämällä kiertotaloutta sekä energiaratkaisuja, jotka eivät perustu fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Samalla tuetaan myös omavaraisuutta ja parannetaan huoltovarmuutta, toteaa johtaja Mari Rajala.
ELY-keskus tekee tiivistä yhteistyötä valtion toimijana Pirkanmaalla, mutta sillä on merkittävä rooli myös valtakunnallisena toimijana mm. ympäristöasioiden asiakaspalvelun, jätehuollon tuottajavastuun ja pientalojen öljylämmityksestä luopumisen avustuksiin liittyvissä tehtävissä. Jätehuollon tuottajavastuussa on astunut voimaan laajoja lainsäädäntömuutoksia, joiden myötä tuottajavastuu laajentuu mm. uusiin tuotteisiin ja pieniin pakkaustuottajiin.
- Olemme saaneet hyvää palautetta asiakkailta sekä alueellisten että valtakunnallisten tehtävien hoidosta. Arvostamme saamaamme palautetta, mutta jatkamme edelleen toiminnan kehittämistä tänäkin vuonna, Rajala jatkaa.
Kuvassa vasemmalta lukien Mika Sievi-Korte, Juha Sammallahti ja Mari Rajala. Kuva Tinnu Salonen.