Regional information

Nyheter 2022

Pellolta pöytään EU-rahoituksen avulla

Kotimaista ruoantuotantoa on kehitetty merkittävästi Euroopan unionin maaseuturahoituksella. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tuki vuosina 2014–2022 alueensa elintarvikeketjua 6,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi maatalouden investointeja tuettiin 45 miljoonalla eurolla. Vuosina 2023–2027 Pirkanmaan maaseuturahoitusta ohjataan kehittämistoimintaan, jonka tavoitteena on elintarvikkeiden jalostusasteen nostaminen, lähiruokaketjujen ja luomutuotannon kehittäminen sekä pirkanmaalaisen ruokakulttuurin edistäminen.

värikkäitä tomaatteja laatikossa
@maaseutuverkosto

Elintarvikeketjun rahoituksella on mittavat vaikutukset talouteen, vientiin, työllisyyteen sekä hyvinvointiin. Yksi työpaikka elintarvikealalla synnyttää kolme työpaikkaa muualle yhteiskuntaan ja ruoantuotanto tuo myös mittavat, n. 1,8 miljardin euron vientitulot Suomelle. Kestävä ja kilpailukykyinen ruokaketju on myös kansallisen huoltovarmuuden selkäranka.

– Ruokaketjun toimivuuden kannalta aktiiviset ja investoivat alkutuottajat ovat keskeisessä roolissa. He tuottavat raaka-aineita ruokaketjun muiden toimijoiden jalostettavaksi, kertoo maaseudun kehittämisen asiantuntija ja kehittämisvastaava Anne Värilä Pirkanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta.

Alkutuotannon rinnalla on tärkeää kehittää elintarvikkeiden jalostustoimintaa, jotta kuluttajille on tarjolla laadukkaita, kotimaisia tuotteita. Jalostusarvon nostaminen on keskeistä myös elintarvikeviennissä, sillä korkean jalostusasteen tuotteille on kysyntää erityisesti kansainvälisillä markkinoilla.

Maaseuturahoitus mahdollistaa koko ruokaketjun kehittämisen 

Vuosina 2014–2022 maaseuturahoitusta myönnettiin Pirkanmaan ruokaketjulle yhteensä 6,5 miljoonalla eurolla, josta 1,5 miljoonaa euroa kohdentui elintarvikealan kehittämiseen ja 5 miljoonaa euroa elintarvikeyritysten investointeihin. Maatalouden investointeja tuettiin suoraan 45 miljoonalla eurolla ja korkotukilainojen kautta 45 miljoonalla eurolla.

Rahoituksen avulla on edistetty yritysten kansainvälistymistä ja siirtymää kestävien energiaratkaisujen käyttöön, kehitetty uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä lisätty ruokaketjun yritysten yhteistyötä. Alan osaamista on lisätty monipuolisen koulutuksen ja tiedonvälityksen keinoin.

–  Maaseuturahoituksella on tuettu elintarvikealan yritysten kasvua ja tuotekehitystä, kertoo yritysasiantuntija Petri Tallila Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.
– Hyviä esimerkkejä Pirkanmaalta ovat akaalainen luomuomenamehujen ja siiderituotteiden valmistaja Terissaari Oy, Sastamalassa sijaitseva Herkkujuustola Oy sekä ylöjärveläinen lihatuotteiden jalostaja Mattila Bros., joka tunnetaan myös Suomalainen menestysresepti 2023 -kilpailun voittajana.

Pienten paikallisten yrittäjien yhteistyötä on kohtaamisia kuluttajien kanssa on kehitetty muun muassa Laitikkalan makukylä - ja Lähiruokaa Kangasalalta -hankkeissa. Koko Pirkanmaan ruokasektorin yhteistyötä ja maakunnallista ruokabrändiä on kehitetty Parasta Pirkanmaalta -koordinaatiohankkeessa. 

Herkkujuustolan perustaja, juustomestari Peter Dörig
Herkkujuustolan maineikkaat tuotteet valmistetaan käsityönä Sastamalan Mouhijärvellä suomalaisista raaka-aineista. Yrityksen perustaja, juustomestari Peter Dörig on tuonut mukanaan kotimaastaan sveitsiläisiä juustonvalmistusperinteitä. 

Tukea lähiruokaketjuille, kestävyydelle ja yhteistyölle

Maaseudun kehittämistyötä ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta vuosina 2023–2027 myönnettävää maaseuturahoitusta ohjaa Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma. Sen yhtenä painopisteenä on kehittyvä ruokajärjestelmä ja vastuulliset kuluttajat.

– Pirkanmaan ruokaketjulla on paljon kehittymishalua ja -potentiaalia. Edelleen on tärkeää kehittää lähiruokaketjuja ja edistää ruokasektorin kestävyyttä ja vähähiilisyyttä. Kuluttajat voivat omilla arkipäivän valinnoillaan vaikuttaa siihen, kuinka aktiivisesti tukevat alueen lähituotantoa. Avainosemassa ovat elintarvikealan pienten toimijoiden välinen yhteistyö ja osaamisen kasvattaminen, ja niihin tulee kohdentaa rahoitusta, kehittämisvastaava Anne Värilä toteaa.

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman muita painopisteitä ovat osaamiseen, kannattaviin ja kestäviin ratkaisuihin perustuva alkutuotanto, vahva ja uudistuva yrittäjyys sekä vetovoimainen ja osallistuva asuinympäristö. Niihin voi tutustua tarkemmin julkaisussa.

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma (doria.fi)