Työvoimabarometri julkaistu: Osaavan työvoiman kysyntä säilyy korkeana Pirkanmaalla myös vuonna 2024

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 29.11. kauan odotetun Työvoimabarometrin. Työvoimabarometrin tavoitteena on tuottaa laadukasta ja kattavaa lyhyen aikavälin tietoa työvoima- ja osaamistarpeista eri toimijoille. Työvoimabarometrin alueellisesta toteutuksesta ja tiedonkeruusta vastaavat ELY-keskukset.

Aiemmin tietoa työvoimatarpeista on julkaistu Ammattibarometrissa, jonka Työvoimabarometri nyt korvasi. Työvoimabarometri tarjoaa kattavamman kuvan työmarkkinoiden tarpeista ja näkymistä, sillä siinä tarkastellaan ammattinimikkeiden lisäksi myös osaamistarpeita. Uutta on myös toimialakohtainen lähestymistapa, jonka myötä työvoimatarpeista piirtyy tarkempi kuva.

Syksyllä 2023 Työvoimabarometrin tiedonkeruu toteutettiin ensimmäistä kertaa uuden mallin mukaisesti. Tästä syystä ensimmäisellä kierroksella toimialakohtainen tieto on rajatumpaa kuin jatkossa. Syksyllä 2023 Työvoimabarometrissa keskityttiin teknologiateollisuuteen ja -palveluihin sekä sosiaali- ja terveysalaan.

Kone- ja metalliteollisuudessa varovaisia positiivisia signaaleja

Pirkanmaan tarkastelussa keskityttiin teknologiateollisuuden osalta kone- ja metalliteollisuuteen, joka on suurin yksittäinen teknologiateollisuuden ala ja merkittävä työllistäjä Pirkanmaalla. Kone- ja metalliteollisuuden nykyinen tilauskanta on pitänyt tuotantoa yllä, mutta tilauskannat ovat lähteneet laskemaan yleisen globaalin taloustilanteen vuoksi.

Heikentyneeseen kysyntään liittyvät sopeutustoimet on pääsääntöisesti järjestelty eläköitymisen, erilaisten työjärjestelyiden sekä lomautusten kautta. Inflaation taittuessa ja korkojen laskun seurauksena odotettavissa on, että tilauskannat kääntyvät nousuun kevään 2024 aikana, mikä taas lisää osaavaan työvoiman kysyntää kesällä 2024.

Haasteena toimialalla on investointihalukkuuden matala taso. Investointeja ei tehdä tarpeeksi henkilöstön osaamisen kehittämiseen eikä koneisiin, laitteisiin ja ohjelmistoihin. Arvioihin vaikuttaa merkittävästi se, että osaavaa työvoimaa eläköityy jatkossakin työtehtävistä. Erityisesti pulaa syntyy hitsaajista, koneistajista ja koneenasentajista. Kansainvälisyys lisääntyy työpaikoilla, joten alalla tarvitaan monipuolista kielitaitoa ja osaamista työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä.

Toimialan työtehtävissä tarvitaan muun muassa robotiikan sekä ohjelmistojen hyödyntämiseen liittyvää osaamista, joka mahdollistaa laaja-alaisten työtehtävien suorittamisen yhden rutiininomaisen työtehtävän sijaan. Asiantuntijatehtävissä tekoälyn hyödyntämiseen liittyvä osaamisen tarve tulee lisääntymään. Tuotantotyössä puolestaan automatisoitujen tuotantolinjastojen lisääntyessä tarvitaan robotiikka- ja automaatiosaamista.

Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula jatkuu Pirkanmaalla

Pirkanmaalla työvoiman kysyntä on merkittävä ja alan osaajista on pulaa jatkossakin. Hyvinvointialueiden osuus alan työllisistä on 2/3 ja yksityisen sektorin noin kolmannes. Kokonaisuutena henkilöstön määrä on kasvanut vuositasolla ja lisätyövoiman tarvetta tulee edelleen. Alalle tarvittaisiin pikaisesti lisää muun muassa lähihoitajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä.

Toimialaa haastavat vuorotyö, työvuorojen suunnittelu, henkilökunnan jaksaminen ja työhyvinvointi sekä kasvava digiosaamisen tarve. Myös asiakkaan ohjausosaamisen sekä mielenterveys- ja päihdetyön osaamisen tarve korostuvat Pirkanmaalla.

Osa-aikatyön ja keikkatyön osuus on kasvanut koko alalla. Tätä selittää muun muassa kasvanut vapaa-ajan merkitys nuorilla sukupolvilla, keikkatyön parempi palkkaus sekä vapaus suunnitella oma työkalenteri. Työedut, kuten eläke, lomapäivät, työterveys, eivät houkuta niin paljoa kuin parempi palkka ja työn joustavuus. Keikkatyön lisääntymisen myötä kehittämistyö, ohjaus ja vastuu kasaantuvat vakituisen henkilöstön varaan ja se kuormittaa alan henkilöstöä epätasaisesti.

Työssäoppimispaikkoja on hankala saada, koska ei ole resurssia perehdyttää ja ohjata työssäoppijoita. Koko toimialalla olisi hyvä kehittää erilaisia perehdyttämisen, osaamisen kehittämisen ja mentoroinnin malleja henkilöstön sitouttamiseksi. Kansainvälisillä osaajilla alalle sopeutumista vaikeuttaa heikko suomen kielen taito, joten tarvitaan malleja suomen kielen taidon kehittämiseksi. Hyvinvointialueen palveluverkon karsimissuunnitelmat tulevat vaikuttamaan henkilöstön pitovoimaan ja alan houkuttelevuuteen. Alan pito- ja vetovoiman vahvistaminen erilaisin keinoin olisi suotavaa.

Tutustu Työvoimabarometriin: https://tyovoimabarometri.fi/

Lisätiedot Pirkanmaan ELY-keskuksessa

• Tero Salminen, kehittämisasiantuntija
• Juha Salminen, ennakointiasiantuntija

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]