Pressmeddelanden 2013

Hämeenlinnan Teuron vanhan sahan maaperän kunnostus käynnistyy (Hämeen ELY-keskus)

Saha-alueen pilaantuneen maaperän kunnostus alkaa elo-syyskuun vaihteessa ja päättyy viimeistään 31.10.2013. Maaperä kunnostetaan valtion jätehuoltotyönä, jonka osapuolet ovat Hämeen ELY-keskus ja Hämeenlinnan kaupunki. Jätehuoltotyösopimus allekirjoitettiin toukokuussa 2013. Hankkeen tilaajana toimii Hämeen ELY-keskus ja rakennuttajana Pirkanmaan ELY-keskus.

Kunnostuksen kustannusarvio on noin 660 000 euroa. Hämeenlinnan kaupungin osuus on 150 000 ja Hämeen ELY-keskuksen 510 000 euroa. Kunnostushankkeen urakkaneuvottelut ovat vielä kesken. Urakkasopimuksen allekirjoittamisesta ja urakoitsijasta tiedotetaan erikseen. Kunnostuksella poistetaan saha-alueen aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan mukaisesti. 

Maaperäkunnostus toteutetaan osittaisena massanvaihtona. Alueelle tulee lisäksi kaivurajoitteita. Yleistä uimarantaa ei ole tarvetta kunnostaa eikä sen käyttöä rajoittaa. Saha-alueelta poistetaan lähes 10 000 tonnia eli 500 kasettiautollista kloorifenoleilla, dioksiineilla ja furaaneilla pilaantunutta tai jätettä sisältävää maata. Tilalle tuodaan vastaava määrä puhdasta maa-ainesta. Alueen teiden käyttöä joudutaan rajoittamaan runsaan raskaan liikenteen vuoksi.

Lähialueen kiinteistönomistajille järjestettiin kunnostuksesta tiedotustilaisuus torstaina 22.8.2013. Sahakiinteistöjen omistajiin on pidetty koko tutkimus- ja suunnitteluvaiheen ajan tiiviisti yhteyttä.  

Hämeen ELY-keskus on kunnostanut vuosittain valtion jätehuoltotyönä keskimäärin yhden kohteen. Tänä vuonna valtion jätehuoltotyönä on jo toteutettu Orimattilan akkualueen jälkikunnostu. Teuron saha-kunnostuksen jälkeen toteutetaan loppuvuodesta 2013 Hartolan Kalhon kyllästämön maaperäkunnostus.

Teuron saha-alue todettiin historiatietojen perusteella selvitettäväksi kohteeksi jo vuonna 1998

Vanhan saha-alueen maaperä on vuosina 1946–1980 tapahtuneen sahatoiminnan seurauksena pilaantunut dioksiineilla ja furaaneilla. Teuron 4,4 hehtaarin saha-alue on Teuronjärven rannalla. Alueella sijaitsee kaupungin uimaranta sekä yksityisessä omistuksessa olevia vapaa-ajan kiinteistöjä

Teuron saha-alueelle laadittiin vuonna 2009 laajojen ympäristötutkimusten perusteella riskinarvio ja todettiin kunnostustarve. Vuosina 2012–2013 on tehty lisätutkimuksia, laadittu alueelle kunnostussuunnitelma ja myönnetty ympäristölupa.

Hämeen ELY-keskus – silloinen Hämeen ympäristökeskus – määräsi vuonna 2009 UPM-Kymmene Oyj:n puhdistamaan alueen maaperän. Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksen ja korkein hallinto-oikeus (KHO) päätyi samaan ratkaisuun 23.4.2012. Oikeusistuinten mukaan ei ole toteen näytetty, että Teuron saha-alueella olisi käytetty maaperän pilaantumista aiheuttaneita kloorifenoliyhdisteitä vielä jätehuoltolain voimaantulon (1.4.1979) jälkeen. Saha-alue on nykyisin usean yksityisen tahon omistama. Kunnostuksen toteuttamisesta valtion jätehuoltotyönä sovittiin Hämeen ELY-keskuksen ja Hämeenlinnan kaupungin välisten neuvottelujen yhteydessä 2012.

Miten Teuron saha-alue päätyi valtion jätehuoltotyöksi?

Valtio voi tietyin edellytyksin osallistua vanhojen kaatopaikkojen tai pilaantuneiden maa-alueiden kunnostushankkeisiin valtion jätehuoltotöillä valtion budjetin rajoissa.

Valtio voi osallistua kunnostamiseen, kun pilaantuminen uhkaa erityisessä suojelutarpeessa olevaa aluetta tai pinta-/pohjavesiesiintymä on vaarassa tai maaperän pilaantuminen aiheuttaa nykyisen maankäytön kautta uhan terveydelle. Lisäksi edellytetään, ettei pilaajaa ole tai että sitä ei tiedetä tai pilaaja ei muusta syystä suoriudu velvoitteestaan tai kunnostusvastuu kohdistuu tahoon, jolle velvoite on kohtuuton.

Jätehuoltotöissä vaaditaan aina toinen yhteistyöosapuoli, jonka kanssa allekirjoitetaan valtion jätehuoltotyösopimus. Yleensä toinen osapuoli on kunta, mutta myös yksityinen taho voi toimia toisena osapuolena.

Teuron saha-aluetta on tutkittu ja selvitetty vuosia. Terveys- ja ympäristöriskit ovat selvät. Kiinteistöjen nykyisillä omistajilla ei ole ollut pilaamisen kanssa mitään tekemistä eikä heitä voi kohtuudella velvoittaa kunnostamaan aluetta. Kun KHO  totesi päätöksessään, ettei UPM ole todistettavasti kunnostusvastuussa, sovittiin Hämeenlinnan kaupungin kanssa kunnostusyhteistyöstä. Maanomistajat allekirjoittivat valtakirjat, joilla he siirsivät Hämeenlinnan kaupungille valtuudet sopia valtion jätehuoltotyöstä Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Tämän jälkeen kaupunki ja Hämeen ELY-keskus allekirjoittivat jätehuoltotyösopimuksen. Kunnostuksen tilaajavastuu on Hämeen ELY-keskuksella ja rakennuttajavastuu Pirkanmaan ELY-keskuksella, joka myös solmii urakkasopimuksen.

Lisätietoja

• diplomi-insinööri Lulu Ranne, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 224
• työmaapäällikkö Satu Honkanen, Pirkanmaan ELY-keskus, puh. 0295 036 331