Pressmeddelanden 2013

Helle hellii lomalaisten ohella myös sinileviä (Keski-Suomen ELY-keskus)

Kesän ensimmäisiä yleisön sinilevähavaintoja on tehty pitkin Keski-Suomea. Eteläisestä Keski-Suomesta sinilevää on havaittu yksittäisiltä rannoilta Hankasalmella, Jyväskylässä, Jämsässä ja Joutsassa. Pohjoisen Keski-Suomen osalta havaintoja on tehty Saarijärvellä ja Kivijärvellä. Myös Suolahdessa on yksittäinen levähavainto.

Kuntien havainnoijat tarkkailevat sinilevätilannetta viikoittain 16 järvellä. Näillä seurantapisteillä ei sinilevää ole tänä kesänä vielä havaittu. Tiedot julkaistaan Järviwiki-verkkopalvelussa (www.jarviwiki.fi) aina torstaisin. Viikkoseuranta jatkuu syyskuun loppuun asti. Myös kansalaiset itse voivat perustaa oman havaintopaikan esimerkiksi oman lähijärvensä kohdalle Järviwikiin ja tallentaa sinne havaintojaan mm. levätilanteesta.

Levänäytteitä ja ilmoituksia voi toimittaa myös Keski-Suomen ELY-keskukseen. Näytteiden tuonnista ja ajankohdasta on hyvä sopia erikseen.

Otolliset olosuhteet vaikuttaneet leväkukintojen esiintymiseen

Pitkään jatkuva lämmin ja tyyni sää voi lisätä sinilevien esiintymistä, mutta leväkukinnan voimakkuudessa voi esiintyä ajallista ja paikallista vaihtelua. Nyt onkin ollut otollinen sää sinilevien kukinnalle. Pintavesien lämpötila Keski-Suomessa on ollut 18–22 ˚ C.

Rehevät ja ravinnerikkaat vesistöt ovat tyypillisesti alttiimpia sinileväkukintojen muodostumiselle, mutta kukinnat ovat mahdollisia myös karummissa vesistöissä. Runsaat sateet kesän aikana saattavat myös huuhtoa maalta lisää ravinteita vesistöihin ja aiheuttaa leväkukintoja. Myös tuuliolosuhteet vaikuttavat osaltaan levien esiintymiseen vesistöissä, esimerkiksi kasaamalla esiintymän lautaksi vain tiettyyn vesistön osaan.

Leväveden kanssa on syytä olla varovainen

Osa sinilevistä tuottaa ihoa ärsyttäviä yhdisteitä sekä hermo- tai maksamyrkkyjä, jotka aiheuttavat erilaisia oireita. Mikäli voimakasta leväkukintaa havaitaan, ei lasten ja kotieläinten pääsyä veteen suositella. Lisäksi herkkäihoiset ja allergiset voivat saada silmä- tai iho-oireita lievemmistäkin leväesiintymistä. Pienten lasten uimista vedessä, jossa on vain hieman sinilevää, suositellaan myös välttämään, sillä pienet lapset voivat niellä vettä.

Leväpitoista vettä ei myöskään tule käyttää löylyvetenä, sillä levämyrkyt kestävät korkeitakin lämpötiloja ja tästä vapautuvat höyryt saattavat aiheuttaa hengitysteiden oireita.

Kun levää ei ole enää lauttoina tai -sakkana, voi uimaan taas mennä ja vettä voi käyttää löylyvetenä. Talousvedeksi vettä ei kuitenkaan suositella.

Myös siitepöly saattaa värjätä vettä. Siitepöly on väriltään kellertävää ja on usein sekoittuneena koko vesipatsaaseen, kun taas leväkukinnot kelluvat veden pinnalla.

• Levätilanne Keski-Suomessa (JärviWiki-verkkopalvelu)
• Valtakunnallinen levätilanne (JärviWiki-verkkopalvelu) 
• Kansalaisten levähavainnot (JärviWiki-verkkopalvelu)
• Sinilevän tunnistaminen (ymparisto.fi)
• Ohjeita sinileväesiintymän varalle (ymparisto.fi)

Veden tummumisesta yksittäisiä havaintoja

Keski-Suomen ELY-keskukseen on tullut muutamia soittoja veden tummumisesta Pohjois-Päijänteellä ja Keiteleellä ja muutos on ollut havaittavissa erityisesti viimeisen kahden vuoden aikana. Veden tummuminen on todettavissa mm. järvien väriarvojen kohoamisena sekä kemiallisen hapenkulutuksen lisääntymisenä.  Vastaava ilmiö on havaittu myös muualla Keski-Suomessa. Ainakin osittaisena syynä tähän voidaan pitää valumien kasvua, jonka myötä myös vesistöihin tulevien huuhtoutumien määrä kasvaa mm. humuksen osalta.

Vesien tilaa seurataan Keski-Suomen ELY-keskuksen toimesta noin 120 havaintopaikalla vuosittain. Sen lisäksi eri toimijat seuraavat vesien tilaa ns. velvoitetarkkailuiden kautta.

Lisätietoja:

Limnologi Arja Koistinen, puh. 0295 02 4760, [email protected]

Harjoittelija Leena Nikolajev-Wikström, puh. 0295 02 4888, [email protected]