Pressmeddelanden 2013

Hämeen ELY-keskus rauhoitti Suoviljelysyhdistyksen hakemuksesta METSO-kohteena Hattulan Leteensuota. Korpisuon 28 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue on osa Leteensuon arvokasta, suurelta osin luonnontilaista suokokonaisuutta. Koko Leteensuo – pinta-alaltaan 124 hehtaaria – on säilynyt hyvin luonnontilaisen kaltaisena myös ojitetuilta ja muokatuilta osiltaan. 

Leteensuo edustaa suoyhdistymätyyppinä kohosuota, jonka keskiosa on reunaosia korkeammalla.  Kohosuon keskusta saa vettä ja ravinteita ainoastaan sadevedestä, mistä johtuen keskiosan suotyypit ovat karuja vähäpuustoisia rämeitä tai puuttomia nevoja.  Kohosuon laitaosien suotyypit ovat rehevämpiä, koska ne saavat ravinteita myös ympäröiviltä kivennäismailta.

Korpisuon luonnonsuojelualue sijaitsee lounais-koillissuuntaisena Leteensuon pohjoisosassa. Pääosa siitä on luonnontilaista mäntyvaltaista keidasrämettä, jossa on kituliasta mäntyä kasvavia kermejä ja puuttomia nevakuljuja.  Alueen keskiosa on enimmäkseen isovarpu-, tupasvilla- ja rahkarämettä. Luonnonsuojelualueen lounaisosassa on koivuvaltaista mustikkaturvekangasta, mäntyvaltaista varputurvekangasta ja koivu-harmaaleppävaltaista lehtomaista turvekangasta.

Lähellä suojelualueen luoteisrajaa kulkee rajan suuntainen umpeen kasvava oja. Suojelualueen kapean lounaispään poikki kulkee toinen oja, jossa virtaa vielä jonkin verran vettä. Ojista ja suon reuna-alueiden ohutturpeisuudesta johtuen suojelualueen lounaisosat ovat kehittyneet lehtipuuvaltaisiksi turvekankaiksi. Turvekankaat ovat ojien kuivattamia suotyyppejä, joissa metsälajit alkavat olla vallitsevia.

Leteensuo sijaitsee Lehijärven luoteispuolella valtatie 3:n ja rautatien välissä. Suosta suurin osa on ojittamatonta ja olemassa olevat ojat ovat suon reunoilla. Suon keskiosassa erottuvat säännölliset yhdensuuntaiset linjat, joissa kuivat ja märät suopinnat vuorottelevat. Tältä alueelta on aikanaan nostettu turvetta. Märkien nevapintojen kasvillisuus on kuitenkin palautunut luonnontilaisen kaltaiseksi. Itäosastaan suo rajautuu Vanhaojaan, jonka uoma on suurelta osin luonnontilainen.

Turpeen syvyys Leteensuolla vaihtelee kymmenestä metristä yhteen metriin. Suosta on 13 hehtaaria aluetta, jossa turpeen syvyys on yli yhdeksän metriä, ja 40 hehtaaria aluetta, jossa turpeen syvyys on yli kuusi metriä. Korpisuon luonnonsuojelualue sijoittuu suon syvimmälle alueelle. Sen alueella turvetta on enimmäkseen kolmesta kymmeneen metriin.

Suomen Suoviljelysyhdistys on omistanut Leteensuolta rauhoitetun tilan yli sata vuotta. Tilalle olisi ollut vaihtoehtoisia käyttömuotoja tarjolla. Koska suoalue on säilynyt kohtalaisen luonnontilaisena ja koska Etelä-Suomessa on puutetta rauhoitetuista soista, yhdistyksen johtokunta katsoi parhaimmaksi luovuttaa alueen tulevia sukupolvia varten mahdollisimman koskemattomana. Rauhoitus on tärkeää myös sen vuoksi, että suo on yksi Suomen syvimpiä, ellei syvin, turpeen paksuuden ollessa yli kymmenen metriä.

Lisätietoja

• ylitarkastaja Rauni Itkonen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 188
• puheenjohtaja Yrjö Pessi, Suomen Suoviljelysyhdistys ry., puh. 0400 864 613