- Aktuellt
- Kungörelser och anmälningar
- Allmän anmälan om flyttning av fordon som lämnats på landsväg
- Planering av statens trafikleder - kungörelser
- De kungörelser, offentliga delgivningar och beslut inom ansvarsområdet för miljö och naturresurser som är riksomfattande eller omfattar flera regioner
- Jobba hos oss
- RSS-feed
- Evenemang och utbildningar
- Anbudsförfrågningar och projektutlysningar
- Pressmeddelanden
- Tiedotteet 2021
- Pressmeddelanden 2020
- Pressmeddelanden 2019
- Pressmeddelanden 2018
- Pressmeddelanden 2017
- Pressmeddelanden 2016
- Pressmeddelanden 2015
- Pressmeddelanden 2014
- Pressmeddelanden 2013
- Pressmeddelanden arkiv
- Beställ meddelanden
- Aktuellt
- Nyheter 2024
- Nyheter 2023
- Nyheter 2022
- Nyheter 2021
- Nyheter 2020
- Nyheter 2019
- Nyheter 2018
- Nyheter 2017
- Nyheter 2016
- Nyheter 2015
- Nyheter 2014
- Nyheter 2013
- Nyhetsbrev
- Kommunikation
Pressmeddelanden 2013
Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisen suunnittelu etenee (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus)
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteuttaa Siikalatvan alueella Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämishanketta. Hankkeen tarkoituksena on
- parantaa varautumista äkillisiin ja voimakkaisiin tulvatilanteisiin että pitkäaikaiseen virtaamien muutoksiin ja
- kehittää Uljuan tekoaltaan säännöstelyä tulvariskien hallitsemiseksi altaan virkistyskäyttö huomioiden
- tarkastella tulvavaara- ja riskikarttojen avulla nykyiset tulvariskit ja laatia selvitykset mahdollisista toimenpiteistä tulvariskien vähentämiseksi sekä
- parantaa Siikajokivarren ja Uljuan tekoaltaan ekologista tilaa sekä asukkaiden ja elinkeinonharjoittajin turvallisuutta.
Hankkeessa on tehty mittauksia tulvavaara- ja riskikarttoja varten kesän ja syksyn aikana 2013. Kartat valmistuvat vuoden vaihteen tienoilla. Tulvavaara- ja riskikartat laaditaan sekä kevät- että kesä-syystulvatilanteille tulvan todennäköisyyksille 1/20a -1/250a. Todennäköisyysaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, mikä keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Tulvat eivät kuitenkaan esiinny säännöllisesti.
Hankkeessa on selvitetty myös ns. kuivien tekojärvien sijaintia ja niiden käyttämistä tulvavesien varastointiin. Sopivina paikkoina on mm. tarkasteltu entisiä turvetuotantoalueita ja järviä, joiden vesipintaa on alennettu. Toteutuskelpoisia kustannustehokkaita ratkaisuja näistä ei kuitenkaan ole löydetty. Kuiville alueille rakennettavien altaiden varastointikapasiteetit jäävät vähäisiksi ja rakennuskustannukset nousevat hyötyyn nähden korkeiksi. Ensisijaisesti kuiva-altaat olisi sijoitettava joko valtion tai kunnan omistamille maa-alueille. Tulvaveden varastointi olisi voinut helpottaa erityisesti Mankilan alueen tulvatilanteita. Soveltuvia suuria alueita ei kuitenkaan Mankilan läheisyydessä ole. Jälkihoidetuista turvetuotantoalueista Rahvaannevalla on tuotanto lopetettu ja suurin osa alueesta on peltona. Pahanevan kosteikkoja käytetään jo puolestaan nyt jätevesipuhdistamon vesien jälkikäsittelyyn. Myllyneva, Kotineva ja Karjoneva ovat joko maa- tai metsätalouskäytössä ja lisäksi tuotantoalueiden varastokapasiteetti ja yläpuolinen valuma-alue ovat pieniä, joten tulvasuojelun näkökulmasta näillä ei ole merkitystä. Ainoa potentiaalinen suo on Kurunneva, joka on kunnan omistuksessa. Kunta on jo vesittänyt osan suoalueesta ja tarkoituksena on tehdä lisää lintukosteikkoja. Myös Kurunnevan varastokapasiteetti olisi tulvasuojelumielessä vähäinen.
Järvistä, joiden vedenpintaa on alennettu, ainoat tarpeeksi suuren valuma-alueen omaavat Kurranjärvi ja Mankilanjärvi eivät sovellu tulvaveden varastointiin. Kurranjärveen on rakennettu pohjapato ja alivesipintaa on nostettu 90-luvun alussa ja jo tämä nosto on ollut ranta-alueiden maanomistajien mielestä riittävä. Myös Mankilan järvessä on pohjapato. Lisäksi Mankilanjärvi on erittäin matala ja tulvasta aiheutuu ranta-asukkaille haittaa jo nyt.
Hankkeessa on myös selvitetty aikaisempien vuosien tulvasuojelu- ja voimataloushankkeita sekä syitä, miksi niistä on luovuttu. Esille on noussut etenkin Uljuan padon yläosan korottaminen. Asian selvittely on vielä kesken.
Ekologiset selvitykset
Hankkeessa selvitetään eri säännöstelyvaihtoehtojen vaikutukset Uljuan ekologiseen tilaan ja virkistyskäyttöön. Uljuan altaan vedenpinnan alenemisella talvisin on todettu olevan selvä haitallinen vaikutus altaan ekologiseen tilaan. Vesipinnan aleneminen ja rantavyöhykkeen kuivuminen vaikuttavat etenkin herkimpiin kasvi- ja eläinlajeihin. Myös syyskutuisten kalojen mäti voi jäädä kuivalle maalle.
Suunnittelun eteneminen jatkossa
Tavoitteena on, että Uljuan allasta pystyttäisiin säännöstelemään sekä nopeasti tulvauhkiin reagoiden että pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutos huomioiden. Uljuan säännöstelyn kehittämistä tarkastellaan ensisijaisesti nykyisten luparajojen puitteissa. Myös ennusteiden ja tiedotuksen parantamiseen etsitään nykyistä parempia keinoja. Tarkoitus on lisäksi selvittää, onko teitä rakennettu vesistön luontaisiin tulvauomiin.
Hankkeen suunnitteluosuus valmistuu kesällä 2014
Suunnitteluhankkeen ohjausryhmä kokoontui 2. lokakuuta Pulkkilaan kuulemaan ja neuvottelemaan hankkeen välituloksista ja jatkosuunnittelusta. Ohjausryhmä päätti, ettei kuiva- altaiden ja järvien käyttöä tulvaongelmiin enää tarkastella pidemmälle. Maakosteuden huomioiminen Uljuan säännöstelyssä ja tiedottamisessa selvitetään. Myös Uljuan patojen korotushankkeen lopettamisen syyt selvitetään. Tärkeäksi koettiin myös tiedotus, johon hankkeessa tulee panostaa. Ohjausryhmän kokouksen muistio on luettavissa Siikalatvan kunnan www.sivuilta.
Ohjausryhmään kuuluvat Siikalatvan, Siikajoen, Pyhännän kuntien ja Mankilan alueen paikalliset edustajat sekä voimayhtiöiden, pelastuslaitoksen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen edustajat. Hankkeen suunnittelua vetää ELY-keskus ja suunnittelijoina toimivat Ramboll Finland Oy ja Suomen ympäristökeskus.
Lisätietoja ELY-keskuksesta antaa Veli-Pekka Latvala puh. 0295 038365.
- Publiceringsdatum
- 2013-10-22