Suotuisa kesä vedenalaisen luonnon kartoittamiselle (Varsinais-Suomen ELY-keskus)
 |
|
Meriuposkuoriaista tavataan Keski-Aasiassa ja Kaakkois-Kiinassa, Euroopassa ainoastaan Suomen rannikolla. Kuva: Rami Laaksonen. |
Vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta kartoittavat sukelluskuvaukset ja näytteenotot ovat edenneet hyvin suotuisien säiden vallitessa. Selkämeren tutkimusalueella, Luvian ja Porin edustalla vietetyn kuukauden aikana merenpohjaa on kuvattu 350:lla Suomen ympäristökeskuksen valitsemalla pisteellä. Samoilta alueilta on otettu lisäksi 35 pohjaeläinnäytettä videoaineiston tueksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen oman meritiimin lisäksi sukelluksia tekevät Alleco Oy:n tutkijat.
Nyt ELY-keskuksen tutkijatiimit siirtyvät Saaristomerelle Houtskarin, Iniön, Kustavin ja Velkuan vesille. Tavoitteena on kuvata reilulla 500 pisteellä, kerätä pohjaeläinnäytteitä ja sukeltaa monimuotoisimpia kohteita. Alueella on tarkoitus jatkaa tutkimuksia lokakuun alkupuolelle asti – säistä riippuen.
Aineiston kerääminen on osa kansallista VELMU-hankketta, jonka puitteissa vastaavia tutkimuksia tekevät myös toisten rannikko-ELYjen ja Metsähallituksen meribiologit. VELMUn tavoitteena on tuottaa tietoa Suomen vedenalaisen luonnon monimuotoisuudesta sekä maankäytön suunnittelun että lajiensuojelun tarpeisiin. Tämän kesän VELMU-kartoituksiin oli Selkämeren osalta jo yhdistetty uhanalaisten meriuposkuoriaisten ja nelilehtivesikuusien havaintopaikkojen tarkistuksia Luvian edustalla.
Terve vesiekosysteemi on kaunis ja kalaisa
 |
|
Rakkolevää pidetään puhtaiden vesien indikaattorina. Kuva: Suvi Kiviluoto. |
Monimuotoisuuden säilyminen on meriekosysteemin toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Terve ekosysteemi nostaa merialueiden virkistyskäyttöarvoa ja elinvoimainen meriluonto antaa hyvät edellytykset saariston elinkeinojen jatkumiselle ja kehittymiselle. Merialueiden käyttö ja luonnonarvojen turvaaminen vaativat yhteensovittamista – merialuesuunnittelua. Sitä on kuitenkin vaikea edistää ilman luotettavaa tietoa meriluonnon monimuotoisuudesta.
Itämeren ravinnekuormitusta on kontrolloitu vuosikymmeniä. Uusimpana vesiviljelyn sijainninohjausohjelma, joka on valmistumassa ympäristöministeriössä. Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien hyvä tila vuoteen 2015 mennessä, sekä samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Alueelliset vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään ensi vuonna vuosille 2016 – 2021.
Maatalouden vesiensuojelutoimia olisi uudessa maatalouden ympäristökorvausjärjestelmässä (ohjelmakausi 2014 – 2020) kohdennettava uudella tavalla. Kohdentamisen pitää perustua tietoon vesien tilasta ja valuma-alueen maankäyttömuodoista.
Itämeren vesialueiden hyvän tilan palauttamisprosessi on pitkä. Vedenalaisia ympäristöjä tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti. Kerätty tutkimusaineisto tulee toimimaan tieteellisenä perustana päätöksenteolle suojelua, seurantaa ja alueidenkäyttöä suunniteltaessa. Näin turvataan merialueiden kestävä kehitys.
Lisätietoja:
Suvi Kiviluoto, [email protected], p. 0295 022 861
Rami Laaksonen, [email protected], p. 0295 022 948